Mölymangrovekana on suurikokoinen rantakanaksi ja voi kasvaa 33–40 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Lajin pää ja pitkä kaula ovat väritykseltään harmaat. Pään takaosassa on ruosteenruskea laikku. Mölymangrovekanan selkä ja siivet ovat väriltään vaaleanruskeat ja kyljet ja vatsa ovat punaruskeat. Pyrstö ja ylä- sekä alaperä ovat väriltään mustat. Linnun nokka on kookas ja tukeva ja väriltään vihertävänkeltainen. Mölymangrovekanan silmät ja pitkät koivet ovat punaiset. Toisinaan eräitä alalajeista pidetään omina lajeinaan.

Jakelu

Maantiede

Maanosat

Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka

Maat

Costa Rica, Panama, Ecuador, Argentiina, Bolivia, Brasilia, Kolumbia, Guyana, Paraguay, Peru, Suriname, Uruguay, Venezuela

Alueet

Ranskan Guayana

Biomaantieteelliset alueet

Neotrooppinen

Mölymangrovekanan levinneisyysalue on hyvin laaja. Sitä tavataan Meksikosta läpi Väli-Amerikan Kolumbiaan ja Venezuelaan saakka. Se elää myös hyvin suurella alueella Amazonasin laaksossa Andien länsipuolella ja sitä tavataan aina Vanazuelasta Argentiinaan saakka. Lisäksi mölymangrovekanaa tavataan eräiltä Karibianmeren saarilta kuten Trinidadista. Mölymangrovekanan elinympäristöä ovat suot, joet, järvet, mangrovemetsät ja muut ksoteat metsät. Ne elävät yleensä tiheän kasvillisuuden joukossa, mutta eivät ole aivan yhtä piilottelevia kuin monet muut rantakanat. Pesimäkauden ulkopuolella laji elää yksin tai pareittain. Pesimäkausi kestää huhtikuulta elokuulle ja pesä rakennetaan pensaaseen tai puuhun. Naaras munii tyypillisimmin kahdesta seitsemään munaa. Mölymangrovekanan ravintoa ovat selkärangattomat eläimet kuten ravut ja nilviäiset, mutta ne syövät myös sammakoita, hedelmiä, marjoja ja siemeniä. Mölymangrovekana on ääneskäs ja sen äänet ovat kaakattavia.