Tiikeri (Panthera tigris) on suuri Panthera-sukuun kuuluva uhanalainen kissaeläinlaji, joka elää Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, enimmäkseen trooppisissa sademetsissä. Tiikerin turkki on oranssinsävyinen ja siinä on tummia poikkijuovia. Tiikeri painaa...
Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs. Susi jaetaan nykyisin lähteestä riippuen 32–37 alalajiin, joista osa on jo kadonnut.Susi on levinnyt suureen osaan pohjoista pallonpuoliskoa arktisilta alueilta Meksikon ja Intian...
Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä. Sen eri alalajeja tavataan monilla alueilla Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Karhun pituus on 135–250 senttimetriä ja paino 60–300 kilogrammaa, uros on selvästi suurempi kuin...
Leopardi eli pantteri (Panthera pardus) on suurikokoinen, Afrikassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa elävä kissaeläin. Leopardi on hyvin laajalle levinnyt ja on elinympäristönsä ja ravintonsa suhteen erittäin mukautuva.
Kultapanda (Ailurus fulgens) eli pikkupanda tai kissakarhu on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Kultapanda on kaikkiruokainen eläin, mutta sen pääravintona on bambu. Kultapanda on noin puolen metrin pituinen, hännän kanssa noin metrin....
Intiantiikeri eli bengalintiikeri (Panthera tigris tigris) on tiikerin (Panthera tigris) uhanalainen alalaji. Siitä tavataan myös valkoista värimuotoa, jota kutsutaan rewantiikeriksi.
Lumileopardi (Panthera uncia, ennen Uncia uncia) on iso kissaeläinlaji, joka elää Keski-Aasian vuoristoissa.
Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja useimpien, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto. Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke. Suomeen villisika on...
Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin: sen levinneisyysalue käsittää lähes koko Pohjois-Amerikan ja Euraasian. Lisäksi Pohjois-Afrikassa elää jonkin verran kettuja.Kettu on aikaisemmin...
Vapiti eli kanadanhirvi (Cervus canadensis) on suuri hirvieläimiin kuuluva nisäkäs. Se on hirven ja sambarhirven jälkeen suurin hirvieläin. Vapitia ja saksanhirveä pidettiin pitkään samana lajina, mutta DNA-tutkimukset ovat osoittaneet, että...
Binturonki eli karhukissa eli karhunäätä (Arctictis binturong) on Kaakkois-Aasiassa elävä palmunäätien alaheimoon kuuluva sivettieläin. Se on Arctictis-sukunsa ainoa laji, ja jaetaan kuuteen alalajiin.Binturonki on lähes musta, pitkäkarvainen ja...
Aasiannorsu (Elephas maximus) on yksi kolmesta nykyisestä norsulajista. Se on Aasian suurin maanisäkäs, joka painaa 2 700–5 000 kilogrammaa, on kuutisen metriä pitkä ja lähes kolme metriä korkea. Aasiannorsu on pienempi ja karvaisempi kuin...
Gauri (Bos gaurus) on suurikokoinen onttosarvisten heimoon kuuluva nisäkäslaji. Sitä tavataan paikoitellen Intiassa, Bhutanissa, Nepalissa, Myanmarissa, Thaimaassa, Kambodžassa, Laosissa, Malesiassa, Vietnamissa ja Kiinassa. Kansainvälinen...
Musanki (Paradoxurus hermaphroditus) on Kaakkois-Aasiassa elävä sivettieläin.
Vuorisusi eli viidakkosusi (Cuon alpinus) on Aasiassa elävä uhanalainen koiraeläinlaji. Sen Afrikan savannilla elävä sukulainen on hyeenakoira. Aiemmin lajista on myös käytetty nimiä aasianvillikoira ja siperiantunturisusi.
Puuleopardi eli puutiikeri (Neofelis nebulosa) on kissaeläinten heimoon kuuluva petoeläinlaji. Lajia tavataan Kaakkois-Aasian mantereen trooppisissa metsissä. Puuleopardi on luokiteltu uhanalaiseksi. Lajia uhkaa salametsästys ja sen elinympäristöjen...
Arokissa (Otocolobus manul) eli manuli on kesykissan kokoinen, pitkäturkkinen kissaeläin, joka elää itäisen Aasian karuilla aroilla.
Kultasakaali (Canis aureus) eli sakaali (pers. šaġāl) on keskikokoinen ja siro koiraeläinlaji. Lajin nimestä on käytetty myös kirjoitusasuja šakaali ja shakaali, mutta näitä pidetään vanhentuneina. Sakaali on kaikkiruokainen, ja sillä on pitkät...
Kauluskarhu eli sepelkarhu eli Aasian mustakarhu (Ursus thibetanus) on Keski- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Kaukoidässä elävä karhulaji. Se voi kasvaa 180 senttimetriä pitkäksi ja 150 kilogramman painoiseksi.
Reesusmakaki (Macaca mulatta) eli reesusapina on häntäapinoihin (Cercopithecidae) kuuluva laji.Reesusmakakin turkki on keskipitkä. Sen ruumis on noin 50 cm pitkä, häntä noin 25 cm pitkä. Painoa sillä on 6–10 kg; naaraat ovat uroksia pienempiä. Sitä...
Intiannorsu (Elephas maximus indicus) on yksi aasiannorsun alalajeista. Lisäksi intiannorsu on aasiannorsun eli koko lajin vanha nimitys. Intiannorsun pääasiallinen elinalue rajoittuu Intian alueelle, mutta lajia esiintyy pieninä populaatioina myös...
Leopardikissa eli bengalinkissalähde? eli aasianmetsäkissa (Prionailurus bengalensis) on pieni kissaeläin, joka elää itäisessä, kaakkoisessa ja eteläisessä Aasiassa. Sitä metsästetään etenkin Kiinassa sen kauniin turkin vuoksi, vaikka sitä paikoin...
Aksishirvi eli chital eli aksiskauris (Axis axis) on Etelä-Aasiassa elävä täplikäs jalohirvilaji. Se on Intian metsien yleisin hirvieläimiin kuuluva laji. Sitä on siirretty puisto- ja riistaeläimeksi muillekin mantereille.Nisäkäsnimistötoimikunta on...
Viidakkokissa eli kaislikkokissa eli ruovikkokissa (Felis chaus) on pieni kissaeläin, jolla on pitkät jalat ja terävät korvat. Se elää Aasian eteläosissa ja Koillis-Afrikassa. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta nimeä suokissa.
Villi vesipuhveli eli Bubalus arnee on vesipuhvelin (Bubalus bubalis) villi muoto. Kesy vesipuhveli ei ole kuitenkaan varsinaisesti eri alalaji kahdesta tieteellisestä nimestä huolimatta. Villiä vesipuhvelia tavataan nykyisin laikuttaisilla pienillä...
Sambarhirvi eli aristoteleenhirvi (Rusa unicolor) on aasialainen hirvieläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on sambar.
Intiansusi (Canis lupus pallipes) on harmaasuden pienikokoinen alalaji, jota tavataan Intiassa ja eteläisessä Aasiassa. Jotkut tutkijat pitävät intiansutta ja arabiansutta samana lajina. Intiansusi voi olla myös uusi koiraeläinlaji (Canis...
Härkägemssi eli takini (Budorcas taxicolor), myös takin tai taki, on Himalajalla elävä vuohieläin ja Budorcas-suvun ainoa edustaja. Länsimaiset eläintieteilijät löysivät lajin vasta vuonna 1910. Nykyään se on Bhutanin kansalliseläin.
Intianlentäväkoira eli intianlenkko (Pteropus giganteus) on hedelmälepakkojen heimoon kuuluva lepakko. Sen siipien kärkiväli on yli metrin. Intianlentäväkoira on kasvinsyöjä, joka syö mm. hedelmämehuja. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin...
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae). Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla metsästyksen vuoksi.Suomessakin saukko on...
Aasiankultakissa, (Catopuma temminckii eli Profelis temminckii eli Felis temminckii) on Kaakkois-Aasiassa elävä kissaeläin.
Himalajanpuolivuohi eli tari tai himalajantari (Hemitragus jemlahicus) on Himalajalla elävä vuohieläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on himalajantari. Lajia tavataan luonnonvaraisena osissa Kiinaa, Intiaa...
Kivinäätä eli koivunäätä eli pihanäätä (Martes foina) on Euroopassa ja Aasiassa elävä näätäeläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on kylänäätä.
Puolilammas eli baraali (Pseudois nayaur) on Bhutanin, Intian, Kiinan, Pakistanin, Myanmarin ja Nepalin vuoristoalueilla tavattava puolilammas. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen elinvoimaseksi lajiksi.
Mungo (Herpestes edwardsi) on Intiassa ja sen naapurimaissa elävä mangustilaji.
Kääpiösika eli pikkusika (Sus salvanius, syn. Porcula salvania) on erittäin uhanalainen sikojen heimoon kuuluva pienikokoinen sorkkaeläin. Kääpiösika eli aikaisemmin Bhutanissa, Intiassa ja Nepalissa, mutta nykyään sitä tavataan enää vain Intiassa...
Etruskipäästäinen (Suncus etruscus) on pienikokoinen päästäislaji ja kevyin kaikista tunnetuista nisäkkäistä.Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä vähäpäästäinen.
Tiibetinkettu (Vulpes ferrilata) on Tiibetin ylängöllä Kiinassa, Intiassa ja Nepalissa tavattava kettu. Laji on erikoistunut saalistamaan pikoja. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen elinvoimaiseksi lajiksi.
Kiinanmuurahaiskäpy (Manis pentadactyla) on yksi kahdeksasta muurahaiskäpyjen lahkon nisäkäslajista. Se esiintyy metsäalueilla Himalajan seudulla, Burmassa, pohjoisessa Indokiinassa sekä Etelä-Kiinassa subtrooppisilla ja kesävihannilla alueilla....
