Aavikkoloistokaija (Polytelis alexandrae) on Australian kuivilla seuduilla elävä kaija.
Fo
FolivoreFr
FrugivoreGr
GranivoreKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
No
NomadiMa
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Si
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
So
Sosiaaliset eläimetP
alkaaLinnun pituus nokasta pyrstön kärkeen on noin 45 cm, jos iso osa on kärkeä kohti kapenevaa pyrstöä. Koiraan höyhenpuku on hyvin värikäs, vaaleansinisen, ruusunpunaisen, siniharmaan, vihreän ja keltaisen sekoitus. Naaras ja nuori lintu ovat vähemmän värikkäitä, joskaan sukupuolierot eivät ole huomattavat. Nokka on korallinpunainen, koivet harmaat ja iiris oranssi.
Aavikkoloistokaijat elävät laajalla alueella Australian länsiosan sisämaan aavikkoalueilla. Lajin populaation koko on noin 5 000 aikuista yksilöä. Sen kanta on taantunut elinympäristöjen tuhoutumisen ja vieraspetojen, kuten kissojen ja kettujen takia.
Aavikkoloistokaijat vaeltavat kuivien seutujen välillä ja pesivät epäsäännöllisin välein. Ne suosivat hiekkamaiden akasioiden, eukalyptusten ja Casuarina-puiden muodostamia harvoja metsiköitä ja pensaikkoja.
Ruokavalio koostuu pääosin maanpinnan tuntumassa kasvavien heinien ja ruohojen siemenistä, mutta myös hedelmistä, marjoista ja kukista.
Pesintää tapahtuu syys-tammikuussa. Pesä on tavallisesti vesistön lähellä kasvavan eukalyptuksen kolossa, joskus kaukana vesistöstä kasvavassa Casuarinassa. Yhdessä puussa saattaa olla jopa kymmenen pesää. Naaras munii neljästä kuuteen munaa, joita se hautoo keskimäärin 23 päivää. Poikaset jättävät pesän viiden viikon ikäisinä.
