Kääpiövalas (Caperea marginata) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä hetulavalaslaji. Se on niistä pienin ja sitä pidetään tavallisesti heimonsa ainoana lajina.
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ve
VesieläimetEs
Esiyksilölliset eläimetLu
LuonnonvarainenYl
Yleensä yksinäiset eläimetSo
Sosiaaliset eläimetP
alkaaKääpiövalas on 5–6 metrin pituinen ja voi painaa 4,5 tonnia. Naaraat ovat koiraita suurempia. Selkä ja kyljet ovat tumman harmaita. Väritys tummenee valaan ikääntyessä. Vatsapuoli on valkoinen. Selkäevä kaartuu taaksepäin ja sijaitsee ruumiin takapuolella. Evät ovat pienet, kapeat ja pyöreähköt ja tummemmat kuin muu ruumis. Pyrstön keskellä on pieni lovi. Pää on pienehkö ja siinä on pieni sierainaukka. Yläleuka on silovalaiden tapaan kaareva. Kidassa on 210–230 hetulaa kummallakin puolella. Niiden pituus voi olla 69 senttiä ja ne ovat väritykseltään vaaleaneltaisia. Kääpiövalalaan hetulat ovat vahvemmat ja taipuisammat kuin muilla hetulavalailla. Kurkussa on kaksi uurretta, jotka laajentavat sitä hieman ruokailun aikana. Kylkiluita on enemman kuin millään muulla hetulavalaalla.Kääpiövalas luokiteltiin aiemmin silovalaisiin, mutta kuuluu nykyään omaan heimoonsa, vaikka sillä on silovalaiden kanssa monia yhteisiä piirteitä kuten yläleuan kaarevuus.
Kääpiövalasta tavataan eteläisen pallonpuoliskon lauhkeissa merialueilla Antarktiksen ympäristössä Tyynessä valtameressä ja Atlantissa. Kääpiövalaasta on vain muutamia varmennettuja havaintoja avomereltä. Kääpiövaltaita tiedetään kuitenkin rantautuneen Argentiinassa, Falklandinsaarilla, Chilessä, Namibiassa, Etelä-Afrikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Niitä tavataan muun muassa Tasmanian, Etelä-Australian, Etelä-Afrikan ja Falklandinsaarten alueella. Kääpiövalaiden määrää ei tiedetä, ja niitä nähdään harvoin. Sen levinneisyysalue on kuitenkin laaja, eikä siihen kohdistu ihmisen aiheuttamia suuria uhkia ja toisaalta lajia tavataan satunnaisesti jopa 80 yksilön parvissa. Sitä pidetään siksi elinvoimaisena lajina. Lajin suurimpia uhkia lienevät ryöstökalastus ja elinympäristön muutokset..
Kääpiövalaat liikkuvat yleensä yksin tai pareittain, mutta jopa 80 valaan ryhmiä on havaittu. Niiden elintavoista tiedetään kuitenkin hyvin vähän. Ei ole varmuutta elävätkö perheryhminä tai muista sosiaalisista piirteistä. Kääpiövalaat ovat nopeita ja vahvoja uimareita.Kääpiövalaat syövät lähinnä krillejä ja hankajalkaisia, joita ne siivilöivät vedestä muiden hetulavalaiden tapaan.Kääpiövalas naaraat synnyttävät yhden poikasen noin 11 kuukauden kantoajan jälkeen. Poikasen imetysajaksi on arvioitu 6–12 kuukautta. Synnytys tapahtuu luultavasti rantavesissä ja matalissa vesissä keväällä tai kesällä.
