Hietakiitäjäkäärme
Kunta
Pääjakso
Alajakso
Luokka
Alalahko
Suku
LAJIT
Psammophis schokari

Hietakiitäjäkäärme (Psammophis schokari) on Psammophiidae-heimoon kuuluva käärmelaji. Sitä tavataan kuivilla ja puolikuivilla alueilla Afrikan pohjoisosissa ja Aasian länsiosissa.

Näytä lisää

Eräs alalaji on erotettu omaksi lajikseen Psammophis aegyptius.

Näytä vähemmän

Ulkonäkö

Hietakiitäjäkäärmeellä on hoikka ruumis ja pitkänomainen pää. Sillä on suuret kullanruskeat silmät ja pyöreät pupillit. Käärmeen väritys ja kuviointi on vaihtelevaa, ja siitä esiintyy kolmea pääasiallista värimuotoa. Värityksen ja kuvionnin vaihtelua pidetään sopeutumana eri elinympäristöihin. Hietakiitäjäkäärmeellä on yläleuassaan kaksi myrkytöntä hammasta ja taaempana kaksi suurta, uurteista myrkyllistä hammasta. Käärme voi kasvaa noin 1,5 metriä pitkäksi.

Jakelu

Maantiede

Hietakiitäjäkäärme on levinnyt laajalle alueelle. Sen levinneisyysalue kattaa Pohjois-Afrikan aina Somaliaan ja Etiopiaan asti etelässä, ja ulottuu Aasiassa läpi Lähi-idän aina Turkmenistaniin pohjoisessa sekä Pakistaniin ja Intian luoteisosiin idässä.

Näytä lisää

Hietakiitäjäkäärme elää kuivilla ja puolikuivilla alueilla, joiden kasvusto vaihtelee runsaskasvuisista, pensaita ja puita kasvavista alueista hiekka- ja sorapohjaisiin seutuihin, joiden kasvusto on matalia pensaita ja ruohoa. Elinympäristöä ovat niin alankojen aavikot, vuorten aluskukkulat, ylängöt, arot kuin keitaat merenpinnan tasolta aina 1 800 metrin korkeuteen asti.

Näytä vähemmän
Hietakiitäjäkäärme elinympäristökartta
Hietakiitäjäkäärme elinympäristökartta
Hietakiitäjäkäärme

Tottumukset ja elämäntyyli

Hietakiitäjäkäärme on nopealiikkeinen ja aktiivinen. Se on yksi Lähi-idän nopeimmista käärmeistä ja voi saalista jahdatessaan saavuttaa 16 kilometrin tuntivauhdin. Laji saalistaa yleensä päivällä, mutta voi kuumimpina kuukausina hankkia ravintonsa yöllä. Hietakiitäjäkäärmeen ravintoon kuuluvat pääasiassa liskot, mutta myös pienet linnut ja nisäkkäät sekä sammakot ja toiset käärmeet. Se ottaa usein suojaa kivien alla, raunioilla ja hylätyissä jyrsijöiden koloissa. Hietakiitäjäkäärme kiipeilee myös pensaissa ja matalissa puissa, ja nappaa ravinnokseen aikuisia lintuja ja poikasia. Sen myrkky tekee saaliin nopeasti liikkumiskyvyttömäksi, minkä jälkeen käärme nielee sen pää edellä. Myrkystään huolimatta se ei ole vaarallinen ihmisille ja se pakenee nopeasti vaaran uhatessa.

Ruokavalio ja Ravitsemus

Parittelutavat

Hietakiitäjäkäärmeet parittelevat sadekaudella huhtikuun ja kesäkuun välillä. Naaras munii tavallisesti kuudesta kymmeneen munaa. Koiraat tulevat sukukypsiksi 42 sentin pituisena ja naaraat 45-senttisenä.

Väestö

Viitteet

1. Hietakiitäjäkäärme artikkeli Wikipediassa - https://fi.wikipedia.org/wiki/Hietakiit%C3%A4j%C3%A4k%C3%A4%C3%A4rme

Lisää kiehtovia eläimiä, joita voit oppia tuntemaan