Isomeriliitäjä (Procellaria aequinoctialis) on meriliitäjien sukuun kuuluva valtamerilintu.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
Liitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioW
alkaaIsomeriliitäjä on kokonaan tummanruskea, lähes musta, pitkäsiipinen eteläisten valtamerten liitäjä, jolla on kokonaan vaalea nokka, joka nuorella linnulla on vielä vaaleampi kuin aikuisella. Joillakin yksilöillä on pieni valkoinen poskitäplä. Linnun pituus on 51–58 cm, siipien kärkiväli 134–147 cm ja paino 1–1,4 kg. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Isomeriliitäjä elää laajalla alueella eteläisillä valtamerillä. Se pesii Etelämannerta ympäröivillä saarilla, kuten Etelä-Georgialla, jossa sijaitsee lajin suurin yhdyskunta, noin kaksi miljoonaa paria. Lajin kokonaiskanta on noin seitsemän miljoonaa yksilöä. Kanta on taantunut saarille tuotujen vieraiden petojen, kuten rottien, sekä kalastuksessa käytettävien pitkäsiimojen takia.
Laji pesii kasvillisuuden valtaamilla rinteillä tai soistuneessa maastossa. Pesimäajan jälkeen se elää vain avomerellä.
Isomeriliitäjät syövät mustekaloja, kaloja ja äyriäisiä. Ne saalistavat enimmäkseen kelluen meressä siepaten ruokansa veden pinnasta. Ne ovat hyviä sukeltajia ja etsivät joskus ruokansa sukeltamalla jopa kymmenestä metristä. Ne seuraavat mielellään kalastusaluksia syöden jätteitä ja perkuutähteitä.
Isomeriliitäjät elävät yhdyskunnissa. Ne kaivavat syvän, yli kaksi metriä pitkän pesäonkalon, jonka perälle ne rakentavat pesän. Lokakuussa naaras munii sinne yhden munan, jota haudotaan 57–62 päivää. Emot voivat välillä jättää munan useiksi päiviksi hautomatta. Poikanen jättää pesän lentokykyisenä 87–106 päivää vanhana. Pari on hyvin uskollinen pesäpaikalleen ja palaa usein samalle pesäkololle vuodesta toiseen. Laji voi elää yli 30-vuotiaaksi.
