Kirjolepinkäistyranni
Kirjobekardi (Pachyramphus versicolor) eli aiemmalta nimeltään kirjolepinkäistyranni on Etelä-Amerikassa tavattava varpuslintu. Laji kuuluu tityrojen heimoon.
Kooltaan kirjobekardi on noin 13 cm. Koiraan päälaki, selkä ja perä ovat väriltään mustat. Siivissä on runsaasti valkoisia täpliä ja leveä valkoinen reunus. Pyrstön ja perän väri on harmaa. Koiraan pään sivut ovat väriltään vihertävän keltaiset. Vatsa on väritykseltään valkoinen ja siinä on heikkoja harmaita raitoja. Naaraan päälaki on harmaa. Selkä on oliivinvihreät ja siivet mustat ja punaruskeat. Naaralla on keltaiset silmärenkaat, jotka puuttuvat koiraalta. Naaraan vatsa on vaalean keltainen hämärästi erottuvin harmain raidoin.
Kirjobekardin elinalue ulottuu Costa Ricasta Länsi-Panamaan ja Kolumbiasta Venezuelaan ja Bolivian pohjoisosiin. Lajia tavataan valoisissa vuoristometsissä ja niiden laitamilla. Yleensä lintu elää 1 600–2 600 metrin korkeudella merenpinnasta.
Kirjobekardit elävät yksin tai pareittain. Ne muodostavat usein sekaparvia muiden hyönteisiä syövien lintujen, kuten tangaroiden, kanssa.
Kirjobekardin pesä on muodoltaan pallomainen ja sijaitsee usein joen penkan tai laidunmaiden läheisyydessä. Se rakentaa pesän puuhun 3–30 metrin korkeuteen. Pesä on tehty sammaleesta, lehdistä, ruohoista ja puiden kuoresta. Pesän sisäänkäynti on tunneli pesän sivulla. Pesimäaika kestää maaliskuusta kesäkuuhun. Naaras munii yleensä kaksi valkeaa munaa, jotka ovat kanelinruskeanruskean tai laventelinsinisen pilkuttamia. Molemmat sukupuolet osallistuvat pesän rakentamiseen ja kuoriutuneiden poikasten hoitamiseen. Naaraan hautoessa munia koiras laulaa usein läheisessä puussa.