Kilohaili
Elinikä
6 years
Pituus
12-18
4.7-7.1
cminch
cm inch 

Kilohaili (Sprattus sprattus) on hyvin paljon silakkaa ja hieman muikkua muistuttava sillien heimon kalalaji. Se on hieman silakkaa pienempi, kooltaan 12–15 cm ja viihtyy suolaisemmissa ja lämpimämmissä vesissä kuin silakka. Kaikkein vähäsuolaisimmista Itämeren osista, kuten jokisuista ja Perämeren pohjukasta, kilohailiparvia ei tavata. Toisaalta levinneisyys ulottuu etelässä Välimereen ja Mustaanmereen asti.

Ulkonäkö

Silakasta kilohailin erottaviin piirteisiin kuuluu selkä- ja vatsaevän sijainti: kilohaililla vatsaevä on selkäevän etureunan etupuolella. Peukalolla koetettaessa kilohailin vatsa on terävämpi – siitä ruotsinkieliset nimet skarpsill (teräväsilli) ja vassbuk (terävävatsa). Taaksepäin siveltäessä silakan vatsa on sileä, kilohailin särmäsuomuinen vatsa tuntuu karkealta. Silakka on silmiinpistävän suuripäinen ja -silmäinen kala; kilohailin pää on suhteellisesti pienempi, samoin silmä, ja kalan värisävy on vihertävämpi. Kilohaili on myös silakkaa rasvaisempi.

Ilmastoalueet

Tottumukset ja elämäntyyli

Kilohaili on parvikala, joka pysyttelee ulapalla ja kuteekin siellä, 10–20 metrin syvyydessä. Kilohailiparvet vaeltavat talven ruokailualueilta kesän kutualueille. Sen mätimunat eivät kellu, vaan vajoavat pohjaan eivätkä kehity poikasiksi, jos veden suolapitoisuus ei ole vähintään 5 promillea – nuoret kalat kestävät kyllä makeampaakin vettä.

Elämäntapa
Kausiluonteinen käyttäytyminen

Väestö

Relationship with Humans

Ruokakalana kilohailia voi käyttää muikun ja silakan tapaan.

Näytä lisää

Skandinaavien anjovis-niminen säilyke tehdään yleensä kilohailista. Ennen Euroopan unionin säännöksiä tomaattikastikkeeseen säilöttyä kilohailia myytiin sardiinina, mutta nykyään käytetään nimeä brisling, joka on kilohaili norjaksi ja tanskaksi. Myös Helsingin silakkamarkkinoilla myytävä maustekala tehdään yleensä kilohailista.

Yleinen purkkikalaruoka koko Baltian alueella ovat Sprotit eli öljyyn säilötyt, savustetut kilohailit, joita tuotetaan Viron lisäksi ainakin Latviassa. Öljyyn säilötyt savustetut kilohailit syödään sellaisenaan, leivän päällä tai esimerkiksi keitettyjen perunoiden ja kananmunien kanssa.

Neuvostoaikana Itämeren savustettu kilohaili öljyssä ilmaantui venäläisen uuden vuoden juhlapöytään.

Kilohaili valittiin vuonna 2008 Kymenlaakson maakuntakalaksi.

Näytä vähemmän

Viitteet

1. Kilohaili artikkeli Wikipediassa - https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilohaili
2. Kilohaili IUCN:n punaisen listan sivustolla - https://www.iucnredlist.org/species/198583/143833310

Lisää kiehtovia eläimiä, joita voit oppia tuntemaan