Ponderosapöllönen (Psiloscops flammeolus eli Otus flammeolus) on pieni, yöaikaan saalistava pöllölintu.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ar
ArboreaalinenJa
Jahtaava petoeläinVä
VäijytyspetoVa
Vanhat eläimetMa
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioF
alkaaPonderosapöllösen koko on noin 15 cm ja siipiväli 36 cm. Uroksen ja naaraan erottaa painosta. Naaraat ovat suurempia, 62–65 grammaa, koiraat noin 50–52 grammaa. Tieteellinen lajinimi flammeolus johtuu siitä, että sillä on liekkimäisiä merkkejä naamallaan (Bremiller, 2003).
Ulkonäöltään ponderosapöllönen muistuttaa lännenkirkupöllöstä, mutta painaa vain neljänneksen siitä, ja sen korvatupsut ovat pienet, tuskin näkyvät. Sen silmät ovat tummat, ja sillä on erilainen ääni kuin lännenkirkupöllöllä. Se ääntelee sarjalla melko matalia yksi- tai kaksitavuisia huhuiluja.
Ponderosapöllösen pesimäalue ulottuu Brittiläisestä Columbiasta Yhdysvaltojen länsiosan kautta Keski-Meksikoon. Se on neotrooppinen muuttolintu ja talvehtii Yhdysvaltojen eteläpuolella, mutta myös Etelä-Texasissa, Arizonassa ja Kaliforniassa. Toisin kuin monet pöllöt, se muuttaa syksyllä pois Kanadasta ja Yhdysvalloista. Talvella niitä tavataan Keski-Amerikassa alueella, joka ulottuu Meksikosta Guatemalaan ja El Salvadoriin. Ne lähtevät pesimäalueeltaan elokuussa kohti talvehtimisalueita ja palaavat pesimään huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa..
Ne syövät melkein pelkästään hyönteisiä, mutta hyvin satunnaisesti myös pieniä nisäkkäitä, kuten päästäisiä. Niiden syömät hyönteiset ovat lähinnä pieniä perhosia, joko yö- tai päiväperhosia. Ne syövät myös sirkkoja ja kovakuoriaisia.
Ponderosapöllönen tekee pesän puunkoloihin, ja se munii 2–4 munaa, joita se hautoo 26 päivää. Poikaset alkavat saalistaa itsenäisesti noin 25–32 päivän ikäisinä. Ne eivät pesi muualla kuin puunkoloissa. Naaraat yleensä valitsevat kolon, joka on ollut aiemmin tikan pesä. Pesä on paljas, eikä siinä ole mitään pehmustetta. Se muodostaa lisääntyviä pareja pesivien ryhmien välisille tyhjille alueille. Ne pesivät yleensä kerran vuodessa. Muiden petolintujen tavoin ne elävät pitkään ja pesintä onnistuu hyvin. Pesimäaikaan urokset hankkivat naaraalle ravintoa.
Pesimäpaikka on Länsi-Yhdysvalloissa ja -Kanadassa yleensä vanha avoin keltamänty- tai douglaskuusimetsä. Joskus ne saattavat pesiä myös lehtimetsässä, jossa on jonkin verran havupuita.
