Huuhkaja (Bubo bubo) on suurikokoinen pöllölaji. Huuhkaja on ollut Suomessa rauhoitettu pesimäaikana vuodesta 1966 ja kokonaan vuodesta 1983.
Kalliohuuhkaja (Bubo bengalensis) oli aiemmin huuhkajan alalaji, mutta on nykyisin määritelty omaksi lajikseen.
Yö
YöllinenHä
HämäräLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ar
ArboreaalinenPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Le
Leijailevat linnutVa
Vanhat eläimetLi
Liitävät eläimetLiitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Ko
KosmopoliittiKosmopoliitti on eliölaji, joka on levinnyt hyvin laajalle alueelle tai jopa lähes koko maapallolle.Ohdakeperhonen on yksi esimerkki kosmopoliiti...
Ma
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yl
Yleensä yksinäiset eläimetYk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenE
alkaaHuuhkajalla on silmien päällä tuuheat, ulkonevat korvatupsut. Huuhkaja on alapuolelta kellanruskea ja mustaviiruinen, selkäpuolelta tummempi ja mustien täplien ja viirujen kirjoma. Kurkku on valkoinen ja silmät oranssinpunaiset.
Huuhkaja on 60–75 senttimetriä pitkä ja sen siipien kärkiväli on 138–170 senttimetriä. Huuhkajakoiras painaa 1,6–3 ja naaras 2–4 kilogrammaa. Huuhkaja on Euroopan suurin pöllö.
Vanhin suomalainen rengastettu huuhkaja on ollut 27 vuotta, 11 kuukautta ja 23 päivää vanha.
Huuhkaja on levinnyt suureen osaan Eurooppaa, Aasiaa ja osaan Pohjois-Afrikkaa. Suomessa se on yleisin Lounais-Suomessa ja harvinaistuu siitä itään ja pohjoiseen. Pohjoisimmassa Lapissa se on harvinaisuus. Suomessa pesii nykyisin noin 1 200 huuhkajaparia. Euroopassa arvioidaan asuvan 57 000–114 000 yksilöä ja maailmanlaajuisen kannan arviot liikkuvat 250 000–2 500 000 yksilön välillä.
Vanhat huuhkajat ovat paikkalintuja, mutta nuoret yksilöt voivat joutua etsimään omaa elinpiiriään joskus jopa satojen kilometrien päästä. Vaellus tapahtuu pääasiassa syksyllä. Ruoan perässä voivat huuhkajat joutua vaeltamaan kylminä talvina, ja silloin nälkiintyneitä yksilöitä tavataan melko yleisesti asutuksen piirissä.
Huuhkaja suosii pesimäympäristöinä vanhoja, kallioisia havumetsiä ja viihtyy myös saaristossa. Nykyisin huuhkaja on vähitellen sopeutunut pesimään myös kaatopaikoilla ja lähellä tai jopa keskellä ihmisasutusta.
Kaupunkihuuhkajia on tavattu useissa Euroopan kaupungeissa, kuten Tukholmassa, Wienissä ja Madridissa. Myös Helsingissä on tavattu useita "city-huuhkajia". Tunnetuin niistä on Olympiastadionilla esiintynyt Bubi-huuhkaja.
Naaraan kutsuääni on käheä, karhean haukkuva "rhäev". Varoitusääni on raju, voimakas, nenäsointinen "ka"-haukahdus, jota lintu toistaa usein nopeasti 3–5 kertaa. Hermostuneena huuhkaja päästää nenäsointisen tukahdetun lokkimaisen "gao"-äänen.
Koiraan soidinääni on kaksiosainen, syvä ja kuuluva "UU-uh", jonka jälkimmäinen osa on matala. Soidinääntä kuulee pääasiassa lopputalvella ja alkukeväällä, mutta joskus myös kesällä ja syksyllä. Ääni voi kuulua 1½–4 kilometrin päähän, vaikka onkin läheltä kuultuna melko vaimea. Huuhkaja toistaa huhuiluaan tavallisesti 8–12 sekunnin välein, mutta jotkin nuoret koiraat voivat huhuilla nopeampaankin tahtiin. Naaraan huhuilu on koiraan huutoa käheämpi ja korkeampi.
Poikasten kerjäysääni on höyläävä "tsuysh", jota kuulee öisin loppukesällä ja alkusyksyllä.
Huuhkajan ravintoa ovat jyrsijät ja muut nisäkkäät, linnut, matelijat, sammakkoeläimet, kalat sekä kovakuoriaiset ynnä muut selkärangattomat. Huuhkaja voi saalistaa isojakin eläimiä, kuten variksia, lokkeja, siilejä, jäniksiä ja kissoja, joskus jopa kettuja, muita pöllöjä ja sääksiä.
Huuhkaja on sukukypsä jo yhden vuoden iässä, mutta pesii vasta 2–3-vuotiaana.lähde? Pari ei pesi joka vuosi, vaan jättää pesinnän väliin, jos talvi on ollut kylmä ja jyrsijäkannat pohjalukemissa. Naaras munii maalis-toukokuussa 2–4 munaa maassa, kalliolla, puun juurella tai muulla suojaisella paikalla olevaan pesään. Poikkeuksellisesti pesänä voidaan käyttää vanhaa haukan pesää. Kaupunkihuuhkajien pesät sijaitsevat rakennuksissa. Naaras hautoo munia noin 35 vuorokautta. Poikaset pysyvät pesässä 50–60 vuorokautta ja itsenäistyvät 3,5 kuukauden ikäisinä. Huuhkaja hylkää herkästi munansa ja pienet poikasensakin häirittynä. Pesältä yllätetty huuhkaja saattaa kahlaajien tavoin esittää siipirikkoa ja inistä säälittävästi. Pesänhylkäysherkkyys on mahdollisesti sopetuma huuhkajan pitkäaikaiseen vainoon. Pitkäikäisyytensä ansiosta huuhkajalle on edullisempaa, että emo pelastaa henkensä ja yrittää pesintää uudelleen ensi vuonna.
