Kuparisorsa (Oxyura jamaicensis) on alun perin pohjoisamerikkalainen lintulaji, jota nykyisin elää vieraslajina myös Euroopassa.
Yö
YöllinenPä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Pu
PuolivesieläimetVe
VesilinnutEs
Esiyksilölliset eläimetLu
LuonnonvarainenMa
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Sa
SarjamonogamiaSo
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioR
alkaaAikuisen koiraan vartalo on ruosteenruskea, ja pää on musta valkeaa poskea ja sinistä nokkaa lukuun ottamatta. Naaras on harmaankirjava. Pyrstö on pitempi kuin muilla pienillä sorsilla, ja törröttää usein pystyssä linnun uidessa. Pituus 35–43 cm, siipien kärkiväli 53–62 cm, paino 310–795 g.
Alun perin Pohjois-Amerikan länsirannikko Brittiläisestä Kolumbiasta Kaliforniaan ja New Mexicoon, mutta tarhakarkulaisista on muodostunut pysyvä kanta moniin Euroopan maihin. Suomessa näistä kannoista lähtöisin olevia lintuja tavataan lähes vuosittain. On nykyään Euroopassa systemaattisen hävityskampanjan kohteena, koska vieraslajina hybridisoituu alueella alkuperäisen valkopääsorsan (Oxyura leucocephala) kanssa ja syrjäyttää sen pesimäpaikoiltaan.
Pesii järvillä tiheän kasvillisuuden joukossa, ja kotijärven jäätyessä muuttaa merenrannalle. Kuparisorsat pysyttelevät vedessä suurimman osan ajasta.
Vesikasvien juuria ja siemeniä, vesihyönteisiä ja muita selkärangattomia.
Kuparisorsa munii 6–10 munaa ja hautoo niitä 25 vuorokautta.
