Keijupitta (Pitta nympha) on Itä-Aasiassa tavattava värikäs pittoihin kuuluva varpuslintu. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee lajin vaarantuneeksi.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Mi
MigraatioF
alkaaKooltaan keijupitta on 16–19,5 cm. Selästään ja siivistään laji on väritykseltään kirkkaan vihreä. Siivissä on myös hohtavaa sinistä. Myös yläperä on sininen. Päälaki ja otsa ovat keijupitalla punaruskeat. Päässä on valkoinen silmäkulmajuova ja siipiä ympäröi musta maski. Kurkku ja rinta ovat väritykseltään kellertävän valkoiset. Alavatsa ja -perä ovat linnulla väriltään kirkkaan punaiset. Pyrstö on hyvin lyhyt. Keijupitta muistuttaa ulkonäöltään sateenkaaripittaa (Pitta moluccensis), mutta on sateenkaaripittaa pienikokoisempi ja sateenkaaripitan höyhenpuvussa on enemmän sinistä.
Keijupitta pesii Japanissa, Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Taiwanissa. Talveksi se muuttaa Borneon saarelle. Lajin elinympäristöä ovat subtrooppiset metsät. Japanissa keijupittaa tavataan ainavihannissa leveälehtisiä puita kasvavissa metsissä, jotka sijaitsevat rannikon läheisyydellä. Japanissa lajia tavataan metsistä, jotka sijaitsevat yleensä alle 500 metrin korkeudella merenpinnasta. Etelä-Koreassa keijupitan elinympäristöä ovat kosteat, tiheät metsät aina 1 200 metrin korkeuteen meren pinnasta.
Keijupitan ravintoa ovat selkärangattomat eläimet. Ravintoaan laji etsii maasta lehtiaineksen seasta.
Keijupittakannan kooksi arvellaan 2 500–10 000 yksilöä. Suurin keijupittakantaan kohsidtuva uhka on elinympäristön tuhoutuminen. Metsän hakkuu viljelysmaaksi ja polttopuiksi on erittäin voimakasta Kiinassa ja alkuperäisten kosteiden metsien määrä vähenee myös Japanissa. Lajia on myös pyydystetty häkkilinnuksi. Laji on myös herkkä ihmisen aiheuttamille häiriöille kuten rakennusprojekteille. Häiriöitä aiheuttavat myös pesimäalueilla liikkuvat valokuvaajat.
