Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h. Laji kärsi vakavasti DDT:stä ja muista ympäristömyrkyistä, mutta Suomen kanta on...
Maakotka eli kotka (Aquila chrysaetos) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintu. Muita paikallisia suomalaisia rinnakkaisnimityksiä linnulle ovat mm. kokko, maakokko ja isokokko.Maakotka painaa keskimäärin 3–5 kiloa ja sen siipien kärkiväli on...
Sääksi eli kalasääski, vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon.Sääksi luetaan sääksien heimon...
Varpunen (Passer domesticus) on yleinen lintulaji suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa. Carolus Linnaeus antoi varpuselle aluksi nimen Fringilla domestica.
Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos) on sorsien sukuun kuuluva lintulaji. Sitä tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla Pohjois-Amerikassa, Etelä-Grönlannissa, Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa; lisäksi sitä on istutettu Australiaan...
Mustarastas (Turdus merula) on rastaiden sukuun kuuluva lintulaji.
Punarinta (Erithacus rubecula) on Euroopassa yleinen pieni varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaisiin, mutta nyttemmin on siirretty sieppojen heimoon. Punarinta varoittaa tikitystä muistuttavalla äänellä ”tik-tik-tik…”. Punarinnan laulu on...
Kottarainen (Sturnus vulgaris) on varpuslintu, joka kuuluu kottaraisten heimoon.
Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölintu.
Peltosirkku (Emberiza hortulana) on maatalousympäristöissä elävä varpuslintulaji. Se viihtyy suurten peltoaukeiden metsä- ja pensaikkosaarekkeissa. Se on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee elo–syyskuussa. Lajin kanta Suomessa on...
Etelänsatakieli (Luscinia megarhynchos) on sieppojen heimoon lukeutuva varpuslintu.
Tikli (Carduelis carduelis) on peiponsukuinen värikäs lintu, joka pesii kulttuurilintuna lähes koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Tiklejä näkee etenkin talvella syömässä siemeniä talventörröttäjistä.
Hiirihaukka (Buteo buteo) on keskikokoinen päiväpetolintu.
Käki (Cuculus canorus) on lintu, joka tunnetaan erityisesti luonteenomaisesta ääntelystään: kukkumisesta, joka mainitaan myös lukemattomissa kansanrunoissa ja lastenlauluissa. Vain koiras kukkuu, naaras pilittää kiihtyvästi ”pypypypypypy”.
Partakorppikotka (Gypaetus barbatus) on Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa elävä suurikokoinen korppikotka.
Haarapääsky (Hirundo rustica) on pääskyjen heimoon kuuluva muuttolintu, joka on helposti tunnistettavissa pyrstön kaksihaaraisesta muodosta.
Kalliokyyhky (Columba livia) on merenrannikon luolissa ja kalliojyrkänteillä sekä myös vuoristoissa elävä kyyhkylaji. Sitä tavataan Välimeren ja Mustanmeren ympäristössä, koko Iberian niemimaalla, Irlannissa, Skotlannin Ylämailla sekä...
Peippo (Fringilla coelebs) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on nykyisin Suomen yleisin lintu, kun vielä 2012 peippo oli vasta toiseksi runsain lintulaji.
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on haukkojen (Accipitridae) heimoon ja merikotkien (Haliaeetus) sukuun kuuluva suurikokoinen päiväpetolintu. Merikotka on siipivälillä mitattuna Suomen suurin lintu. Merikotka on Ahvenanmaan maakuntalintu.
Jalohaikara (Egretta alba tai Ardea alba, joskus myös Casmerodius albus) on laajalle levinnyt haikaralaji.
Laulurastas (Turdus philomelos) on varpuslintuihin kuuluva rastaslaji.
Viiriäinen (Coturnix coturnix) on fasaanin sukuinen kanalintu. Monissa maissa sitä metsästetään lihaksi ja sen munia pidetään suurena herkkuna.
Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) on pieni muuttolintu. Sakari Topeliuksen Sylvian joululaulu ja muut hänen Sylvian laulut -sarjansa runot kertovat Italiassa talvehtivasta kertusta, mahdollisesti juuri mustapääkertusta.
Varpushaukka (Accipiter nisus) on lintuhaukkoihin kuuluva pienikokoinen päiväpetolintu.
Kattohaikara (Ciconia ciconia) on kattohaikaroiden heimoon kuuluva lintulaji. Linnusta on käytetty aiemmin myös virosta kielestä johdettua nimitystä valkea tuonenkurki.Nykyisen nimensä mukaisesti kattohaikara pesii usein katoilla. Suuressa osassa...
Harmaahaikara (Ardea cinerea) on kaulushaikaran ohella Suomen yleisin haikara.
Tuulihaukka (Falco tinnunculus) on jalohaukkojen heimoon kuuluva pieni petolintu. Tuulihaukan lajinimi on aiemmin ollut myös tornihaukka.
Turkinkyyhky (Streptopelia decaocto) on pienikokoinen kyyhkylaji, joka on viime vuosikymmeninä levinnyt eteläiseen Suomeenkin.
Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu.
Tervapääsky (Apus apus) on kiitäjälintujen (Apodiformes) lahkoon kuuluva nopealentoinen, tumma lintulaji. Se ei ole läheistä sukua varsinaisille pääskyille, vaikka ulkonäöltään muistuttaakin niitä.
Vuoripyy (Alectoris chukar) on aitokanojen heimoon ja punapyiden sukuun kuuluva lintu. Vuoripyy elää luonnonvaraisena Aasiassa ja Kaakkois-Euroopassa. Lisäksi sitä on istutettu Pohjois-Amerikkaan.
Flamingo (Phoenicopterus roseus) on Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Euroopassa elävä flamingolaji.
Tiltaltti (Phylloscopus collybita) on uunilintujen sukuun kuuluva varpuslintu, joka muistuttaa ulkonäöltään lähisukulaistaan pajulintua. Sen tuntee heleästä laulustaan: ”tilt-talt-tilt-talt…”.Tiltaltin nimitys on onomatopoeettinen. Kirjakielessä...
Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) on koskipaikoissa viihtyvä lintu. Se on taitava lentäjä, joka heittelee saaliskalojaan ilmaan saadakseen ne osumaan pää tai pyrstö edellä kurkkuunsa.
Haarahaukka (Milvus migrans) on laajalle levinnyt haukkalaji. Lajin nimesi Pieter Boddaert vuonna 1783.
Lehmähaikara (Bubulcus ibis) on haikaroiden heimoon kuuluva lintu, jonka levinneisyysalue ulottuu kaikille mantereille Etelämannerta lukuun ottamatta. Suomessa on tavattu seitsemän luonnonvaraiseksi tulkittua yksilöä. Lajin nimi tulee siitä, että se...
Merihanhi (Anser anser) on isokokoinen ja yleinen hanhilaji ja kesyn hanhen kantamuoto.
Hanhikorppikotka (Gyps fulvus) on Aasiassa ja Etelä-Euroopassa pesivä korppikotkalaji, joka on eksynyt joitakin kertoja myös Suomeen.
Minervanpöllö (Athene noctua) on minervanpöllöihin (Athene) kuuluva lintu, joka on saanut suomenkielisen nimensä roomalaisten viisauden ja sodankäynnin jumalattarelta, kreikkalaista Athenea vastaavalta Minervalta.
Helmikana (Numida meleagris) on tunnetuin helmikanojen heimoon kuuluva laji ja ainut sukunsa jäsen. Nimensä helmikana on saanut helmimäisistä pienistä valkoisista pilkuista.
Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) kuuluu laajimmalle levinneisiin haikaroihin. Nimensä mukaisesti tämä kosteikkolintu on aktiivisimmillaan öisin. Yöhaikara sopeutuu monenlaisiin oloihin ja etsii syötävää yhtä lailla syrjäisillä puustoisilla soilla...
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon.
