Merihanhi (Anser anser) on isokokoinen ja yleinen hanhilaji ja kesyn hanhen kantamuoto.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Gr
GraminivoreFo
FolivoreGr
GranivorePu
PuolivesieläimetVe
VesilinnutEs
Esiyksilölliset eläimetLa
LaiduneläimetLaidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
La
Laiduntavat eläimetSe
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluMi
MigraatioKe
KesytettyG
alkaaMerihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven vaaleanharmaa etuosa on lentävän linnun hyvä tuntomerkki. Pituus 74–84 cm, siipien kärkiväli 160 cm, paino 2,5–6 kg. Ääni on voimakas, kimeähkö ja käheähkö kaakatus.
Vanhin suomalainen rengastettu merihanhi on ollut 11 vuotta 2 kuukautta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin oli belgialainen hanhi, 23 vuotta 7 kuukautta.
Merihanhi pesii koko Euroopassa Lapista Espanjaan ja Bulgariaan, ja siitä itään aina Kiinaan asti. Suomessa merihanhi pesii saaristossa, sisämaassa vain joillakin järvillä. Pesimäkantamme oli 1990-luvun lopulla 1 400 paria, mutta vuoden 2010 kannanarvio on 5 000–6 000 paria. Suomalaiset merihanhet ovat muuttolintuja, jotka saapuvat keväällä maalis-huhtikuussa ja lähtevät talvehtimisalueilleen Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan syyskuussa. Loppukesällä hanhet kerääntyvät suuriksi parviksi sekä sulkimaan että ruokailemaan sopiville merenlahdille. Liminganlahti on merihanhille merkittävä pesimäpaikka. Kemiön Sjölaxissa laiduntavat Suomen suurimmat parvet, mm. 5 500 yksilöä 12.8.1998.
Euroopassa pesii 50 000 – 60 000, Venäjällä 8 500 – 13 000 ja Turkissa 200 – 1 000 paria.
Rannikot, kosteikot, järvet, suot ja avoimet pellot. Pesii tavallisesti osittain metsäpeitteisillä pienehköillä luodoilla, usein lokkiyhdyskunnissa.
Pesä on luodon keskiosissa, usein katajapensaan suojassa. Merihanhi munii 5–6 kermanväristä munaa. Muninta alkaa Lounais-Suomen saaristossa jo huhtikuussa. Naaras hautoo 4 viikkoa. Koiras pysyttelee pesimäluodolla tai sen välittömässä läheisyydessä koko haudonta-ajan. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja molemmat emot hoitavat niitä. Lentokykyisiä poikaset ovat 8 viikon ikäisinä.
