Luhtahiirihaukka (Buteo brachyurus) on hiirihaukkojen sukuun kuuluva lintu. Sitä tavataan Argentiinassa, Belizessa, Boliviassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Costa Ricassa, Ecuadorissa, El Salvadorossa, Ranskan Guyanassa, Guatemalassa, Guayanassa, Hondurasissa, Meksikossa, Nicaraguassa, Panamassa, Paraguayssa, Perussa, Surinamessa, Trinidad ja Tobagossa, Yhdysvalloissa ja Venezuelassa.
Vaikkakaan se ei ole kovin yleinen suurimmalla osalla levinneisyysaluettaan, se on kohtalaisen yleinen Meksikossa ja Keski-Amerikan pohjoisosissa ja populaation kokonaismäärä on noin kaksi miljoonaa yksilöä. Sen määrä on Yhdysvalloissa kasvavaan suuntaan.
Sen elinpiiriä ovat hyvin monenlaiset ympäristöt: subtrooppiset ja trooppiset kuivat ja kosteat alavat ja vuoristometsät 1 800 metrin korkeuteen saakka, mangrovemetsät nousuvesirajan yläpuolella sekä kuivat savannit.
Laji syö eniten pieniä lintuja mutta myös käärmeitä, liskoja, puusammakoita, jyrsijöitä ja hyönteisiä.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Li
Liitävät eläimetLiitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Ma
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ovipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yk
Yksinäiset eläimetOs
Osittainen siirtolainenS
alkaaLuhtahiirihaukka on pieni hiirihaukka. Koiras on keskimäärin pienempi kuin naaras, mutta kokoero on pienempi kuin useimmilla petolinnuilla, ja maastossa sukupuolia ei voi erottaa. Pituus vaihtelee 37–45 cm:n välillä, siipienväli on 80–103 cm ja paino 342–625 g. Sen siivet ovat leveät ja pyöreämuitoiset, ja kärki kaartuu liitäessä ylöspäin. Pyrstö on leveä ja hiirihaukojen keskimääräisen pituinen suhteessa vartaloon. Sen ääntely on kimakkaa kirkunaa, kuten muillakin hiirihaukoilla.
Kiinnostavaa siinä on, että sitä esiintyy melanistista mustaa versiota, mutta välimuotoja tumman ja vaalean väliltä ei ole. Tummia on lähinnä Floridassa, vaalea on yleinen muualla sen levinneisyysalueella.
Vaalealla aikuisella on tumma yläpuoli, alapuoli on valkoinen muuten paitsi, että pyrstö ja lenninsulat ovat harmaat tummin raidoin. Nuoret yksilöt ovat samanlaisia kuin aikuiset, mutta naama on enemmän raidallinen kuin valkoinen, ja pyrstön raidat ovat samanlevyiset, kun taas aikuisella on leveä raita lähellä pyrstön kärkeä. Kun lintu on hyvin näkyvissä, vaaleasta muodosta ei voi erehtyä, vaikka sen selkä ja huppu on musta.
Tumman muodon aikuinen on mustanruskea päältä ja alta pyrstöä ja lenninsulkia lukuun ottamatta, jotka ovat harmaan ja tumman raidallisia kuten vaalealla muodolla, mutta mahdollisesti harmaa on tummempaa. Nuorilla linnuilla on samanlainen pyrstökuvio kuin vaalean muodon nuorilla, ja alapuoli on valkotäpläinen. Tumman muodon erottaminen muista tummista hiirihaukoista on vaikeaa, etenkin lähisukuisesta viheltäjähiirihaukasta (Buteo platypterus).
Tummaa muotoa pidettiin pitkään omana lajinaan Buteo fuliginosus.
