Täplähyljeurokset ovat kooltaan 1,5–2,1 metriä pitkiä, kun taas naaraat jäävät pienikokoisemmiksi ja kasvavat korkeintaan noin 1,7 metrin pituisiksi. Täysikasvuiset yksilöt painavat noin 70–130 kg. Aikuisten täplähylkeiden paksun turkin pohjaväri on vaalean harmaa ja siinä on tummempia epämääräisiä pilkkuja. Kuuttien poikasturkki on väriltään valkeahko. Lajin raajat ovat melko lyhyet ja se käyttää eturaajojaan jäällä liikkumiseen ja takaraajoja uimiseen.

Jakelu

Maantiede

Maanosat

Pohjois-Amerikka, Aasia

Submantereilla

Itä-Aasia

Maat

Kanada, Kiina, Japani, Korean demokraattinen kansantasavalta, Korean tasavalta, Venäjä, Yhdysvallat

Valtameret

Pohjoinen jäämeri, Tyynimeri

Biomaantieteelliset alueet

Nearktinen alue, Palearktinen alue

WWF:n biomit

Kivi ja jää

Täplähylkeitä tavataan Japaninmeren pohjoisosista, Beringinmereltä ja Pohjoisella jäämerellä Venäjän rannikolta Alaskaan ja Kanadaan. Täplähyljekannan kokoa ei koskaan kovinkaan tarkaan ollut tiedossa. Vuonna 2014 tehtyjen tutkimusten perusteella kokonaiskanta olisi yli 640 000 yksilöä. Kannan muutoksista ei ole varmaa tietoa, mutta alaskalaismetsästäjät eivät ole havainneet täplähyljekannoisa muutoksia. Kantaa uhkaavat metsästys sekä kaivos- ja öljynporaustoiminta.

Täplähylkeen ravintoa ovat kalat, erityisesti seiti ja turska, äyriäiset sekä nilviäiset kuten mustekalat. Lajin ravinnonhakumatkat voivat olla useita satoja kilometrejä pitkiä.

Naaraat tulevat sukukypsiksi noin 3–4 vuoden iässä. Lisääntymisaikana ja poikasten ollessa pieninä ne voivat kerääntyä jopa satojen yksilöiden ryhmiksi. Lisääntymiskausi on keväällä ja täplähylkeet ovat useimmiten yksiavoisia. Naaras synnyttää yhden poikasen jäälle ja huolehtii siitä neljästä viiteen viikkoa, kunnes niiden turkki on vaihtunut. Myös koiras osallistuu poikasen vartioimiseen. Täplähylkeet ovat hyvin pitkäikäisiä ja voivat elää 35 vuotta vanhoiksi.