Samettinärhi (Cyanocitta stelleri) on pohjoisamerikkalainen varislintu. Sen nimesi Johann Friedrich Gmelin vuonna 1788 Georg Wilhelm Stellerin kunniaksi.
Linnun pituus on 30–34 cm, siipien kärkiväli 45–48 cm ja paino 100–140 g. Täysikasvuinen yksilö on närhen kokoinen. Höyhenpuku on kaksivärinen; pää, rinta ja selkä ovat mustat tai tummanharmaat, ja vatsapuoli sekä siivet ja pyrstö ovat kirkkaansiniset. Päälaella on kolmiomainen töyhtö. Samettinärhi muistuttaa suuresti sinitöyhtönärheä, jonka kanssa sen on todettu risteytyneen Coloradossa. Samettinärhi on hyvin sosiaalinen ja liikkuu lisääntymisajan ulkopuolella meluisissa parvissa.
Samettinärheä tavataan Pohjois-Amerikan länsirannikolla Alaskasta Keski-Amerikkaan. Esiintymisen itärajana ovat Kalliovuoret. Koko maailman populaation koko on noin 4,4 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen. Se on paikkalintu, joka kuitenkin voi muuttaa syksyllä vuorilta alas laaksoihin.
Georg Wilhelm Steller oli ensimmäinen eurooppalainen luonnontieteilijä, joka teki havaintoja tästä lajista matkallaan Alaskassa 1741.
Samettinärhi elää valoisissa ja aukkoisissa metsissä. Se välttää tiheitä, sulkeutuneita metsiä.
Lintu on kaikkiruokainen. Tyypillisintä ruokaa ovat pähkinät, männynsiemenet ja tammenterhot. Närhen tavoin se ryöstää ravinnokseen muiden lintujen pesistä munia ja poikasia.
Samettinärhi on yksiavioinen. Molemmat puolisot rakentavat pesää, joka muodostuu risuista ja korsista ja on vuorattu savella. Pesä sijaitsee puussa vaihtelevalla korkeudella, tavallisesti 3–12 metrissä. Munia on kahdesta kuuteen ja haudonta-aika on noin 16 päivää. Vain naaras hautoo, joskin koiraan on joskus myös havaittu hautovan. Poikaset lentävät kolmen viikon ikäisinä. Laji munii usein toisen pesyeen.
