Kiharatöyhtönapsija (Anairetes parulus) on Etelä-Amerikassa tavattava tyranneihin kuuluva varpuslintu.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Mi
MigraatioT
alkaaKooltaan kiharatöyhtönapsija on noin 11 cm. Selästään, siivistään ja pyrstöstään laji on väriltään harmaa. Pää on musta ja päässä on valkoisia viiruja. Päälaella on ohuiden kaartuvien höyhenien muodostama töyhtö, joka on naaraalla lyhyempi. Linnun kurkku ja rinta ovat valkoiset ja niissä on mustia pystyraitoja. Kiharatöyhtönapsijan vatsa on väritykseltään vaalean keltainen.
Kiharatöyhtönapsijan levinneisyysalue ulottuu Andeilla Kolumbian eteläosista Chileen. Lisäksi lajia tavataan Argentiinasta. Linnun elinympäristöä ovat metsien reunamaat ja pensaikot myös puurajan yläpuolella. Andeilla laji elää kosteammissa ympäristöissä kuin Chilen eteläosissa ja Argentiinassa, joissa lajia tavataan erityisesti pensaikkomailta. Kiharatöyhtönapsijan elinympäristöt sijaitsevat yleensä alle 3 500 metrin korkeudella merenpinnasta.
Kiharatöyhtönapsijat liikkuvat yleensä yksin, pareittain tai pieninä ryhminä. Ravintonaan laji käyttää pääasiassa hyönteisiä, joita se etsii puista tai pyydystää ilmasta. Ravintonsa linnut hankkivat yksinään tai pareittain ja puolustavat ravinnonhankintareviirejään muilta linnuilta hyvin voimakkaasti erityisesti talvella ja syksyllä.
Kiharatöyhtönapsijan pesä on kuppimainen ja lintu rakentaa sen pensaikkoon lähelle pientä puroa tai jokea. Naaras munii kahdesta kolmeen kermanväristä munaa.
