Valkotikka (Melanerpes candidus) on mustavalkoinen, keskikokoinen eteläamerikkalainen tikkalaji.
Linnun pituus on noin 27 cm. Sen pää, alapuoli ja yläperä ovat valkoiset, selkäpuoli, pyrstö sekä siivet mustat. Naamassa ja alaperässä on keltaista. Sukupuolten värityksessä on pientä eroa.
Valkotikan 4,8 miljoonan neliökilometrin laajuinen esiintymisalue ulottuu Etelä-Surinamesta ja Brasiliasta Argentiinan pohjoisosiin ja Uruguayn länsiosiin. Bernhard Christian Otto kuvaili lajin holotyypin Cayennesta vuonna 1796.
Valkotikat elävät savanneilla, palmumetsiköissä ja valoisissa, avoimissa metsissä.
Ruokavalio koostuu pääasiassa hedelmistä ja muista kasvikunnan tuotteista, vähässä määrin myös hyönteisistä. Se pitää myös hunajasta ja viljanjyvistä, ja on paikoin maanviljelijöiden riesana syömällä appelsiineja ja muita puutarhahedelmiä.
Pesä on puunkolossa tai lahossa oksassa, johon naaras munii kolme tai neljä munaa.