Näätäeläimet
67 lajit
Näätäeläimet (Mustelidae) on lajien määrällä mitattuna suurin petoeläinten lahkoon kuuluva heimo. Niitä on kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta ja Australiaa.
Näätäeläimiin kuuluu paljon eri kokoisia eläimiä alkaen pienestä lumikosta (20–130 g) aina suuriin merisaukkoihin (35–40 kg). Suurin tunnettu näätäeläin on mioseenikaudella Keniassa elänyt Ekorus ekakeran, joka oli noin leopardin kokoinen. Näätäeläinten ruumiinrakenne vaihtelee, mutta tavallisesti ruumis on pitkä ja jalat lyhyet. Häntä on pitkä, korvat pienet ja pyöreät ja silmät pienet.
Näätäeläimissä on sekä kanta- että varvasastujia mutta yhtä kaikki kaikilla lajeilla on jaloissaan viisi varvasta. Joillakin lajeilla kynnet voivat olla osittain sisäänvetäytyneet, mutta kaikilla ne ovat lyhyet ja kaarevat. Saukoilla jalat ovat räpylämaiset. Etenkin uroksilla luusto on hyvin vankkarakenteinen.
Kallo ei tyypillisesti ole kovin pitkä ja kuono on hyvin lyhyt. Näätäeläimet voivat lukittaa alaleuan yläleukaan ja niiden purema on voimakas. Petoeläimille luonteenomaisesti niillä on viimeinen takahammaspari muodostunut ns. raateluhampaiksi, kulmahampaat ovat pitkät ja terävät.
Näätäeläimistä suurin osa on lihansyöjiä, mutta osa käyttää ravinnokseen myös hyönteisiä ja muita selkärangattomia sekä kasvikunnan tuotteita. Näätäeläimet ovat nopeita, ketteriä ja erittäin tehokkaita saalistajia. Haju ja kuuloaisti ovat hyvin kehittyneitä.
Näätäeläimet (Mustelidae) on lajien määrällä mitattuna suurin petoeläinten lahkoon kuuluva heimo. Niitä on kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta ja Australiaa.
Näätäeläimiin kuuluu paljon eri kokoisia eläimiä alkaen pienestä lumikosta (20–130 g) aina suuriin merisaukkoihin (35–40 kg). Suurin tunnettu näätäeläin on mioseenikaudella Keniassa elänyt Ekorus ekakeran, joka oli noin leopardin kokoinen. Näätäeläinten ruumiinrakenne vaihtelee, mutta tavallisesti ruumis on pitkä ja jalat lyhyet. Häntä on pitkä, korvat pienet ja pyöreät ja silmät pienet.
Näätäeläimissä on sekä kanta- että varvasastujia mutta yhtä kaikki kaikilla lajeilla on jaloissaan viisi varvasta. Joillakin lajeilla kynnet voivat olla osittain sisäänvetäytyneet, mutta kaikilla ne ovat lyhyet ja kaarevat. Saukoilla jalat ovat räpylämaiset. Etenkin uroksilla luusto on hyvin vankkarakenteinen.
Kallo ei tyypillisesti ole kovin pitkä ja kuono on hyvin lyhyt. Näätäeläimet voivat lukittaa alaleuan yläleukaan ja niiden purema on voimakas. Petoeläimille luonteenomaisesti niillä on viimeinen takahammaspari muodostunut ns. raateluhampaiksi, kulmahampaat ovat pitkät ja terävät.
Näätäeläimistä suurin osa on lihansyöjiä, mutta osa käyttää ravinnokseen myös hyönteisiä ja muita selkärangattomia sekä kasvikunnan tuotteita. Näätäeläimet ovat nopeita, ketteriä ja erittäin tehokkaita saalistajia. Haju ja kuuloaisti ovat hyvin kehittyneitä.
