Pikkujalohaukka (Falco rufigularis) on amerikkalainen jalohaukka.
Hä
HämäräLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ma
MaanpäällinenAr
ArboreaalinenPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Le
Leijailevat linnutVa
Vanhat eläimetOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yl
Yleensä yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenB
alkaaLinnun pituus on 24–29 cm, siipien kärkiväli 56–58 cm (koiras) tai 65–67 cm (naaras) ja paino 108–242 g, keskimäärin 148 g. Naaras on hieman koirasta rotevampi. Sen pää ja selkäpuoli ovat mustat, kurkku ja rinnan yläosa ovat valkoiset, pitkähkö pyrstö on musta ohuin valkoisin ja harmain raidoin ja sen kärki on ruskehtava. Iiris on tummanruskea. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Pikkujalohaukka elää Amerikassa, pohjoisessa Meksikosta läpi Keski- ja Etelä-Amerikan Pohjois-Argentiinaan. Lajin elinympäristön ala on noin 13 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaatio on kooltaan 100 000–1 000 000 yksilöä.
Haukat elävät pääasiassa trooppisissa sademetsissä mutta myös ihmisen toiminnasta syntyneessä ympäristössä, kuten tienvarsilla, hakkuuaukeilla, harvennetuissa metsissä, jokivarsilla ja viljelysmailla, joilla kasvaa yksittäisiä puita.
Lajin ruokavalio koostuu enimmäkseen pikkulinnuista, isokokoisista lentävistä hyönteisistä ja lepakoista.
Pesä on tavallisesti puun kolossa, toisinaan kalliojyrkänteen ulokkeella, termiittikeoissa tai nostokurjissa. Naaras munii 2–4 munaa, joita haudotaan 4–7 viikkoa. Koiras hankkii perheelle lähes kaiken ravinnon pesinnän aikana. Poikaset lähtevät pesästä lentokykyisinä 35–40 päivää vanhoina.
