Kaunokiitäjäinen (Calosoma sycophanta) on suurikokoinen, maakiitäjäisten heimoon kuuluva kovakuoriainen.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ku
Kursorinen eläinC
alkaa
Kaunokiitäjäisiä tavataan pääosin Siperiassa, Vähässä-Aasiassa, Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Afrikassa ja myös pieninä esiintyminä Euroopassa. Arvellaan, että laji on kulkeutunut Amerikkaan kauppiaiden ja laivojen matkassa. Euroopassa laji on harvinainen, mutta sitä saattaa esiintyä mantereen eteläosissa.
Kaunokiitäjäiset pyydystävät kesän ajan erilaisten villakkaiden, kuten havununnan (Lymantria monacha) ja lehtinunnan (Lymantria dispar) toukkia ja koteloita. Laji pyydystää myös Agriopis bajarian, Euproctis chrysorrhoean, Lambdina fiscellarian, kultaperän (Sphrageidus similis) ja tammikulkurinirkon (Thaumetopoea processionea) toukkia. Niillä on vahvat siivet ja kaunokiitäjäisparvet ilmaantuvat metsiin kesäkuun alussa, jolloin on tarjolla riittävästi ravintoa sekä täysikasvuisille yksilöille että niiden jälkeläisille. Kaunokiitäjäiset pysyttelevät puissa elokuun loppuun saakka. Näiden parin kuukauden aikana ne syövät valtavat määrät perhosentoukkia ja koteloita. Yhden kaunokiitäjäisen arvioidaan syövän keskimäärin 400 toukkaa lyhyen pyydystyskauden aikana. Jos tähän lukuun lisätään vielä kaunokiitäjäisten toukkien syömät perhosentoukat ja -kotelot, tämän lajin metsänhoidollinen merkitys on kiistaton.
