Isosiippa
Jättiläissiippa eli isosiippa (Myotis myotis) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Lajia esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopassa, Luoteis-Afrikassa ja Vähä-Aasiassa.
Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajille uutta suomenkielistä nimeä ”isosiippa”.
Laji on Euroopan ja Vähän-Aasian kooltaan suurin lepakkolaji. Sen ruumiin pituus on 6,8–8,3 cm ja häntä 4,5–6 cm, ja sen massa on noin 25–40 g. Jättiläissiipan kyynärvarsi on 5,6–6,7 cm ja siipien leveys 40 cm. Turkin väritys on tumman hiekanvärinen yläruumiissa ja vaaleampi alaruumiissa.
Naaraat ja poikaset viihtyvät 50–2000 yksilön ryhmissä luolissa ja rakennuksien ullakoilla. Sen sijaan urosyksilöt elävät usein yksinään.
Jättiläissiipat tulevat sukukypsiksi toisena elinvuotenaan. Lepakot pariutuvat loppukesällä tai syksyllä, mutta hedelmöitys viivästytetään siten, että munasolu irtoaa vasta keväällä. Poikanen syntyy tavanomaisesti kesäkuussa ja naaras saa vain yhden jälkeläisen kerralla.
Ravinnoksi kelpaavat kovakuoriaiset, hyönteiset ja hämähäkit, jotka jättiläissiippa etsii maastosta. Jättiläissiippa suojautuu pöllöiltä matkimalla pistiäisten ääniä.
