Tundrarastas (Catharus minimus) on pohjoisen pallonpuoliskon metsävyöhykkeen tuntumassa pesivä varpuslintu.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Mi
MigraatioG
alkaaLinnun pituus on noin 18 cm, siipien kärkiväli 28,5–32 cm ja paino keskimäärin 24,8 g. Tundrarastas on kooltaan kuin satakieli ja muistuttaa suuresti korpirastasta. Tundrarastaan naaman pohjaväri on harmaahko, korpirastaalla taas kellertävä. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Lajista tunnetaan kaksi alalajia, C. m. minimus ja C. m. bicknelli.
Tundrarastas elää pesimäaikana metsänrajan tuntumassa Koillis-Siperiassa ja Alaskan läpi Kanadan Newfoundlandiin ja Yhdysvaltain koillisosaan. Lajin esiintymisalueen laajuus on 4,1 miljoonaa neliökilometriä ja maailmanpopulaation koko on noin 12 miljoonaa yksilöä. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Etelä-Amerikan pohjoisosissa ja paikoin Keski-Amerikan eteläosissa. Läntisessä Euroopassa laji on suurharvinaisuus, havainnot painottuvat pääasiassa Britteinsaarille, Irlantiin ja Azoreille.
Tundrarastaan pesimäaikaista elinympäristöä ovat jokilaaksojen ja soiden reunojen tiheät pajukot, lepikot ja lehtikuusimetsiköt. Talvehtimisseuduilla laji viihtyy tiheiköissä, taimikoissa ja metsän aluskasvillisuudessa aina kolmen kilometrin korkeudelle vuoristossa.
Tundrarastas ruokailee lähes yksinomaan maassa, josta se etsii hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, syksyllä ja talvella myös marjoja ja hedelmiä.
Tundrarastasnaaras munii tavallisesti neljä munaa, joita haudotaan 13–14 päivää.
