Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha) on lohikalojen heimoon kuuluva anadrominen vaelluskala, jonka alkuperäinen esiintymisalue sijoittuu Tyynenmeren pohjoisosiin, mutta on levittäytynyt ihmisen avustuksella Pohjois-Atlantille. Kyttyrälohen nimi tulee ennen kutua koiraalle kehittyvästä kyttyrästä.
Kyttyrälohi elää kaksi vuotta ja kasvaa 40–50 senttimetrin pituiseksi ja 1,5–2 kilogramman painoiseksi. Kotoperäisestä lohesta (Salmo salar) kyttyrälohen erottaa suurista, ovaaleista täplistä sekä pienistä suomuista. Kutuaikana kyttyrälohen noustessa jokiin, koiraalle kehittyy helposti tunnistettava selkäkyttyrä sekä koukkuleuka.
Kyttyrälohen alkuperäinen levinneisyysalue sijoittuu Tyynenmerenpuoleiseen Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Venäläiset ovat istuttaneet kyttyrälohta Itämereen, Vienanmereen ja Muurmannin rannikolle 1950-luvulta asti. Niistä istutuksista peräisin olevia kyttyrälohia on tavattu Suomessa Näätämöjoesta, Tenojoesta ja Inarijoesta. Kyttyrälohen levinneisyys kattaa nykyään laajasti myös Norjan rannikon.
Kyttyrälohet ovat generalisteja ja niiden ruokavalio koostuu pienistä kaloista, äyriäisistä sekä muista selkärangattomista.
Kyttyrälohen elinkierto on aina kaksivuotinen ja lajista esiintyy parillisten ja parittomien vuosien kantoja. Kyttyrälohien kutuaika on heinä-syyskuussa ja lajin poikaset vaeltavat mereen seuraavana kesänä noin 4-5 cm mittaisina. Aikuiset palaavat toisena elinvuotenaan loppukesästä synnyinjokeensa kutemaan. Kudun jälkeen kaikki yksilöt kuolevat. Koska kyttyrälohen elinkierto kestää aina kaksi vuotta, lajista esiintyy parittomien ja parillisten vuosien kantoja, jotka eivät lisäänny keskenään.
