Kissamaki
Rengashäntämaki eli kissamaki (Lemur catta) on Madagaskarin etelä- ja lounaisosissa tavattava maki. Se on oman sukunsa Lemur ainut laji. Lajia on pidetty yhtenä tunnetuimmista Madagaskarin ikoneista. Sitä tavataan hyvin erilaisissa elinympäristöissä Madagaskarin kuumimmista ja kuivimmista paikoista kylmimmille.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt rengashäntämakin erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sitä uhkaa esimerkiksi sen elinympäristön häviäminen ja metsästys. Vankeudessa se on kaikkein yleisin kädellinen.
Pä
PäiväeläimetKa
Kaikkiruokaiset eläimetAr
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetMa
MaanpäällinenZo
ZoochorySa
Saarella endeemisetHy
Hyppivät eläimetTä
TähystysVi
ViviparousRe
ReviiriPo
PolygynadriaSo
Sosiaaliset eläimetEr
Erittäin sosiaalinenDo
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenR
alkaaPi
Pitkähäntäiset eläimetRengashäntämaki on makiksi keskikokoinen. Painoa sillä on 2,3–3,5 kiloa. Ruumiin pituus on 385–455 mm. Pitkän hännän pituus on560–625 mm. Väritykseltään laji on selkäpuoleltaan harmaa ja perästä harmaanruskea. Raajat ovat harmaat. Niska ja päälaen kruunu ovat hiilenharmat. Naama ja kaula ovat valkoiset. Naamassa silmien ympärillä on kolmikulmaiset tummat laikut. Kuono on musta. Hännässä on lajin nimen mukaisesti valkoisia ja mustia renkaita. Renkaita on 13–15. Väritys voi vaihdella jonkin verran alueittain.
Rengashäntämakia tavataan Madagaskarin etelä- ja lounaisosissa. Luoteessa sen levinneisyysalueen raja on mahdollisesti Toliara. Historiallisesti lajia on tavattu myös sen pohjoispuolella. Kaakossa raja kulkee Sakavirossa Ambalavaon kaupungin luoteispuolella. Kaakossa lajia esiintyy Madagaskarin läntiselle ja itäiselle vedenjakajalle. Lajia tavataan muusta alueesta erillään myös Andringitran vuorilla Madagaskarin kaakkoisella ylänköalueella ja hiljattain löydettiin kanta myös Ihosyn piirikunnasta. Makeista rengashäntämakin levinneisyyasalue ulottuu syvimmälle Madagaskarin keskiylängölle. Levinneisyysalue on kokonaisuudesssaan laikuttainen. Yli 100 yksilöä käsittäviä kantoja on kaikkiaan vain kahdeksan.
Rengashäntämakia tavataan monissa erilaisissa ympäristöissä galleriametsissä, rannikon metsissä, kuivilla lehtimetsillä. pensaikoilla, varvikoilla ja kivikoilla aina 2 600 metrin korkeuksille saakka. Ilmasto vaihtelee sen levinneisyysalueella Madagaskarin kuumimmasta ja kuivimmasta alueesta Tsimanampesotsessa kylmimpään Andringitran vuorilla.
Rengashäntämaki voi olla aktiivinen niin päivisin kuin öisinkin. Se viettää makeista eniten aikaansa maassa. Se liikkuu myös Madagaskarin puoliapinoista suurimmissa ryhmissä. Ryhmien koko on tyypillisesti 6–25 yksilöä. Keskikoko on 13–15 yksilöä, mutta niissä voi olla jopa 30 yksilöä. hdessä ryhmässä on suurin piirtein sama määrä täysikasvuisia uroksia ja naaraita. Urokset siirtyvät aikustuessaan tosiin ryhmiin ja ne saattavat liikkua ryhmästä toiseen myös myöhemmin. Rymän yttimen muodostaa halltiseva naaraiden suku. Ryhmän hierarkiassa naaraat ovat aina urosten yläpuolella. Uroksilla on edelleen oma hierarkiansa keskenään ja hallitseva uros pääsee seurustelemaan naaraiden kanssa keskimääräistä useammin.
Ryhmät liikkuvat yleensä omalla kotialueellaan, jonka koko vaihtelee elinympäristön ja vuodenajan mukaan mukaan ravintotilanteesta riippuen. Kausittain kotialue voi vaihdella kuudesta hehtaarista kolmeenkymmeneen. Ne eivät ole kuitenkaan täysin reviiritietoisia ja eri ryhmien kotialue on usein päällekkäinen. Ryhmien kohdatessa ryhmän naaraat puolustavat oman ryhmänsä aluetta pääosin uhkaamalla tujottaen ja valehyökkäyksin. Joskus ryhmien yhteentörmäykset voivat johtaa myös fyysisempään yhteenottoon. Toisen ryhmän kohdattuaan koko ryhmä vetäytyy yleensä oman alueensa ytimeen. Naaraat ja urokset jättävät hajumerkkejä rauhasillaan. Urokset käyttävät ranteissaan olevia rauhasia häntänsä hajustamiseen. Hännällä huisikitaan toisten urosten suuntaan urosten välisten hierarkian selvittämiseksi.
Rengashäntämakit parittelevat kahdesta kolmeen viikkoa kestävänä aikana huhtikuun puoliväliltä toukokuun puolivälille. Tänä aikana naaraat ovat kiimassa vain neljästä kuuteen tuntia. Urokset kilpailevat naaraista keskenään myös aggressiivisesti. Kilpailevat urokset tappelevat keskenään hyppien ja kulmahampaitaan käyttäen. Naaraat saattavat paritella useamman uroksen kanssa. Naaraan tiineys kestää 135 päivää ja se kuluu tyypillisesti hankalimman ravintotilanteen aikana. Poikaset syntyvät yleensä syyskuussa tai harvemmin lokakuun puolella. Naaraat voivat saada poikasia vuosittain. Tavallisimmin poikasia on kerrallaan yksi, mutta kaksoset eivät ole harvinaisia. Poikanen kulkee emonsa mukana aluksi sen vatsapuolella ja viikon tai parin ikäisenä selkäpuolella. Noin 50 % niistä kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana ja vain 30 % kasvaa täysikasvuisiksi. Naaraista tulee sukukypsiä kolmen vuoden iässä.
Täysikasvuisen rengashäntämakin pääasiallinen petoeläin on fossa. Harvemmin niitä voi uhata myös pikkusivetti ja villiintyneet kissat. Keskenaksvuisia yksilöitä saalistavat madagaskarinrosvohaukka ja madagaskarinhiirihaukka. Poikasia tiedetään jääneen muutaman kerran myös ruskomaki Eulemur rufuksen saaliiksi.