Keltaotsaseppä (Pogoniulus chrysoconus) on pieni tikkalintu.
Linnun pituus on 11–12 cm ja sen paino on 8–20 grammaa. Keltaotsaseppä on pikkuseppien yhdeksänlajisen suvun pienimpiä edustajia. Lajin höyhenpuku on alapuolelta keltainen ja päältä kirjava. Pää on musta-valkoviiruinen ja otsassa on kellanoranssi täplä. Nokka on lyhyehkö ja tukeva. Koiras ja naaras ovat samannäköisiä. Nuorella linnulla ei ole pään keltaista täplää.
Keltaotsaseppä huutelee nopeita ja pitkiä tink-tink-sarjoja oksalla istuen. Ruokaillessaan puissa laji on ketterä ja vauhdikas, kiipeillen välillä pitkin runkoa, välillä räpytellen oksistossa.
Jotkut tutkijat pitävät keltaotsaseppää samana lajina kuin eteläisempää punaotsaseppää (P. pusillus).
Keltaotsaseppää tavataan Afrikassa Saharan eteläpuolelta aina Etelä-Afrikan pohjoisosiin saakka. Levinneisyys ei kuitenkaan ole aivan yhtenäinen. Lajin kanta on elinvoimainen, sillä se on paikoin yleinen lähes kymmenen miljoonan neliökilometrin esiintymisalueella. Laji on paikkalintu.
Lajin tyypillistä elinympäristöä ovat kuivat avoimet metsät ja savannit. Sitä ei ilmeisesti tavata sademetsissä.
Lajin pääasiallista ravintoa ovat hyönteiset ja muut selkärangattomat sekä pienet hedelmät ja marjat. Se levittää tehokkaasti hedelmäpuiden siemeniä ulosteidensa mukana.
Keltaotsasepän pesä on puun- tai kannonkolossa. Valkoisia munia on kaksi tai kolme. Haudonta kestää noin 12 päivää ja poikaset lähtevät pesästä kolmiviikkoisina. Laji voi pesiä ympäri vuoden ja sillä voi olla vuodessa kolmesta neljään pesyettä.
