Tulisalamanteri (Salamandra salamandra) on salamantereihin kuuluva maalla elävä sammakkoeläin.
Tulisalamanterin ulkomuoto on huomiota herättävä: lajin kostea, suomuton iho on väriltään musta keltaisen tai jopa punertavan sävyisin pilkuin tai raidoin. Kooltaan nämä salamanterit ovat 15–25 cm:n mittaisia ja niiden häntä on usein samanmittainen ruumiin kanssa. Sukupuolten väliset ulkonäköerot eivät ole helposti havaittavissa, mutta koiraat voi erottaa naaraista solakamman ulkomuodon perusteella.
Tulisalamanteri elää luonnonvaraisena Länsi-, Keski- ja Itä-Euroopan lauhkeailmastoisilla alueilla. Sen elinympäristöä ovat vesistöjen läheiset kosteat ja varjoisat lehtimetsäalueet.
Hämäräaktiivinen tulisalamanteri asustaa kokonaan maalla aikuisiän saavutettuaan. Päivisin salamanteri pysyttelee turvallisissa piilopaikoissa esimerkiksi kivien tai juurakkojen koloissa, eikä hidasliikkeisenä liiku öisinkään kuin joitakin metrejä. Tehokkaan näköaistinsa ansiosta tulisalamanteri näkee liikkua hämärässä ja havaitsee liikkuvat kohteet.
Tulisalamanteri erittää myrkkyä, joka aiheuttaa voimakkaita lihaskouristuksia, kohonnutta verenpainetta ja hyperventilaatiota kaikilla selkärankaisilla. Tulisalamanterin myrkkyrauhaset sijaitsevat keskitetysti tietyissä kohdissa kehoa, etenkin ihossa pään ympärillä ja selässä. Myrkkyrauhaset sijaitsevat usein tulisalamanterin ihon värikkäissä kohdissa. Ihon eritteen yhdisteet voivat auttaa taistelemaan orvaskeden bakteeri- ja sieni-infektioita vastaan. Myrkky voi olla vaarallista myös ihmiselle, mutta kuolemaan johtaneita tapauksia ei tiedetä.
Tulisalamanterin pääasiallinen ravinto koostuu erilaisista selkärangattomista, kuten pehmeistä lieroista ja etanoista, jotka se nielee kokonaisina. Vahvojen leukojensa avulla tulisalamanteri saalistaa suurempia saaliseläimiä, mutta pienten hyönteisten saalistamiseen se käyttää tahmeaa kieltään. Saaliseläimiä normaalisti hidasliikkeinen tulisalamanteri voi saalistaa yllätävänkin nopeasti.
