Keikarijalohaukka (Falco femoralis) on amerikkalainen jalohaukka.
Hä
HämäräLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ma
MaanpäällinenAr
ArboreaalinenPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Le
Leijailevat linnutVa
Vanhat eläimetOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioA
alkaaLinnun pituus on 30–40 cm, siipien kärkiväli noin 90 cm ja paino 208–305 g (koiras), 271–460 g (naaras). Aikuisen linnun selkäpuoli on sinimusta, alapuoli vaalea, alaperä ja koipien höyhenet (housut) punertavat, pyrstö mustavalkoraitainen, koivet, nokka, vahanahka ja paljas alue silmien ympärillä on keltainen. Sukupuolet ovat samanvärisiä, nuori lintu on (kuvassa) on ruskehtava.
Keikarijalohaukat elävät Amerikassa Meksikon pohjoisosista ja Trinidadista Etelä-Amerikan eteläosiin saakka. Se kuitenkin puuttuu laajoilta alueilta, muun muassa Amazonin altaasta. Teksasiin ja New Mexicoon on kotiutunut pieni erillinen kanta, joka ainakin osittain on Peregrine Fundin siirtämistä linnuista muodostunut. Lajia on yritetty palauttaa Etelä-Teksasiin. Lajin elinympäristön ala on noin 12 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 50 000–500 000 yksilöä. Laji on taantunut monin paikoin, erityisesti esiintymisalueen pohjoisosissa.
Keikarijalohaukka asuttaa monen tyyppisiä avomaita, kuten savanneja, kaktuksia kasvavaa autiomaata, pensasmaita ja soita. Se elää sekä alavilla mailla että korkealla vuoristossa, Andeilla jopa 4,6 km:n korkeudella.
Haukka saalistaa aamuvarhain pääasiassa lintuja, iltahämärissä myös hyönteisiä, pikkujyrsijöitä, liskoja ja käärmeitä. Pari saalistaa usein yhdessä.
Pesä on tavallisesti jonkun toisen petolinnun vanhassa pesässä, joskus puun tai kaktuksen päällyskasvin päällä. Naaras munii kaksi tai kolme munaa, joita se hautoo noin kuukauden. Poikaset jättävät pesän lentokykyisinä 30–35 päivää vanhoina.
