Galapagosinhiirihaukka (Buteo galapagoensis) on Galápagossaarilla tavattava päiväpetolintulaji. Se on saalistustavoiltaan opportunisti, saarten hallitseva maapeto ja saarten muiden lajien tapaan käyttäytymiseltään hyvin peloton. Tämän huomasi myös Charles Darwin kuvatessaan vuonna 1835 lajin käytöstä. Laji on noista ajoista harvinaistunut, ja on hävinnyt monilta saarilta.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ar
ArboreaalinenHu
Huippupeto eläimetHuippupeto tai huippusaalistaja on ravintoketjun huipulla oleva petoeläin, jolla itsellään ei ole saalistajia.Monet suurpedot ovat huippupetoja,...
Le
Leijailevat linnutVa
Vanhat eläimetMa
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Re
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Le
Leijailevat linnutPo
PolyandrySo
Sosiaaliset eläimetEi
Ei siirtolainenG
alkaaGalapagosinhiirihaukka kasvaa noin 55 sentin pituiseksi ja sen siipiväli voi olla 120 senttiä. Se muistuttaa kooltaan ja muodoltaan amerikanhiirihaukkaa ja preeriahiirihaukkaa. Aikuisen haukan höyhenpuku on tummanruskea, lukuun ottamatta harmaan juovikkaan pyrstön vaaleita raitoja. Nuorilla yksilöillä on kurkussa ja vatsassa tummanruskeita läiskiä. Nuoret yksilöt ovat aikuisia vaaleampia, minkä vuoksi lajilla uskottiin aiemmin olevan erikseen vaalea ja tumma värimuoto. Nokka on epätallisen käyrä, ja vahvat varpaat ovat keltaiset. Silmän värikalvo on ruskea ja näköaisti erittäin hyvä. Naaraat ovat selvästi koiraita suurempia. Varoitusääni on matalaa mutta terävää kirkunaa, jossa tavut seuraavat toisiaan nopeasti. Tavallisin ääni on lyhyitä sarjoja huutoja, jotka voidaan kääntää keer, keeu'. Toisinaan kuulee ‘cher, cher, cher'-huutoja.
Galapagosinhiirihaukka on Ecuadoriin kuuluvien Galápagossaarten endeeminen laji. Sitä tavattiin aiemmin lähes kaikilla saarilla, mutta se on nyttemmin hävinnyt viideltä saarelta ja vähentynyt huomattavasti monilla muillakin. Sen nykyisiä asuinsaaria ovat Fernandina, Santiago, Española, Isabela, Pinta, Marchena, Pinzón ja Santa Fe. Lajin levinneisyysalue kattaa 5 700 km² laajuisen alueen. Kannan kooksi arvioidaan 400–500 aikuista ja 300–400 nuorta yksilöä. Pesiviä pareja on noin 150.
Galapagosinhiirihaukkaa tavataan saarten kaikissa ympäristötyypeissä, kuten ranta-alueilla, laavakentillä, lehtimetsissä, pensaikkomailla ja korkealla vuoristoissa.
Galapagosinhiirihaukat ovat saarten hallitsevia pääpetoja, eikä niillä ole saarilla luonnollisia vihollisia ihmistä lukuun ottamatta. Ne ovatkin hyvin pelottomia. Haukat elävät etenkin pieninä perheryhminä, mutta toisinaan myös yksin. Perheryhmä voi käsittää esimerkiksi haukkapariskunnan ja niiden jälkeläiset. Laji on käytökseltään äänekäs, aggressiivinen, mukautuva ja energinen. Galapagosinhaukat tähyilevät ympäristöään mieluiten laavakallioilta tai kuolleiden puiden ylimmiltä oksilta. Ne viettävät aikaa myös maassa.
Galapagosinhiirihaukan saalisvalikoima on erittäin monipuolinen. Se syö kaikkea tuhatjalkaisista ja heinäsirkoista merileguaaneihin. Se on raadonsyöjä ja syö mielellään kuolleita merileijonan poikasia ja saarille tuotujen nisäkkäiden haaskoja. Se syö myös nuoria laava- ja merileguaaneja, käärmeitä, jyrsijöitä ja vastakuoriutuneita meri- ja jättiläiskilpikonnan poikasia.
Galapagosinhiirihaukkanaaraalla voi olla jopa viisi kumppania, joiden kanssa se parittelee ja hoitaa poikasiaan. Useampi koiras saattaa suojella poikasia paremmin pesärosvoilta kuin yksi. Suuri pesä rakennetaan oksista ja luista. Se muurataan heinällä, lehdillä, kaarnalla ja muulla saatavilla olevalla materiaalilla. Pesä sijaitsee matalassa puussa, laavakielekkeellä tai jopa maassa. Pesiä käytetään useita vuosia, joten ne kasvavat ajan myötä. Niiden halkaisija voi olla 1,2 metriä ja korkeus 3 metriä.
Laji lisääntyy vuoden ympäri. Lisääntymisaikaan ne tekevät usein lentonäytöksiä, joissa ne nousevat korkealle ilmaan ja laskeutuvat ristiin rastiin. Haukkapari parittelee useita kertoja päivän aikana. Naaras munii kerralla kaksi vihertävänvalkoista munaa, joista yleensä vain toinen kasvatetaan. Haudonta kestää 37–38 päivää ja poikaset ovat lentokykyisiä 50–60 päivän ikäisinä.
