Saksantorakka
Russakka eli saksantorakka (Blattella germanica) on russakansukuisten (Ectobiidae) heimoon kuuluva, kaikkialle maailmaan levinnyt torakkalaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2019 russakka katsottiin arviointiin soveltumattomaksi (NA), sillä laji esiintyy ainoastaan sisätiloissa.
Yö
YöllinenHy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Gr
GranivoreDe
DetritivoreFr
FrugivoreKo
KosmopoliittiKosmopoliitti on eliölaji, joka on levinnyt hyvin laajalle alueelle tai jopa lähes koko maapallolle.Ohdakeperhonen on yksi esimerkki kosmopoliiti...
Fo
FossoraalinenMa
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ku
Kursorinen eläinPo
PolygynadriaG
alkaaAikuinen russakka on 8–13 millimetriä pitkä ja yleisväritykseltään kellanruskea. Naaraat ovat yleensä värisävyltään koiraita tummempia. Keskeisenä lajituntomerkkinä keskiruumiin etuselässä on kaksi pitkittäissuuntaista tummanruskeaa raitaa. Aikuisella yksilöllä siivet ovat kokonaan takaruumiin peittävät. Muiden heimon torakoiden tapaan russakalla on pitkät ja rihmamaiset tuntosarvet, jotka kaareutuvat taaksepäin sekä pitkät, okaiset ja ohuet jalat. Koiraan perälisäkkeissä on 11 jaoketta, naaraalla 12.
Russakan toukkavaiheet eli nymfit muistuttavat aikuisia yksilöitä, mutta ovat siivettömiä ja väritykseltään lähes mustia. Takaruumiin jaokkeiden reunat ovat vaaleanruskeat ja keskiselässä on vaalea pitkittäisjuova. Vastakuoriutuneilla nymfeillä etuselän jaokkeet 2 ja 3 ovat vaaleanruskeat. Toukan kasvaessa nahanluontien myötä vaalea alue kapenee, kunnes siitä on jäljellä enää edellä mainittu juova.
Russakalta ei tunneta lainkaan luonnonvaraisia populaatioita, vaan laji näyttää olevan täysin sidoksissa ihmisasutukseen. Läheisimmät sukulaislajit elävät metsänpohjan karikkeen joukossa. Molemmat sukupuolet ovat lentokykyisiä, mutta aktiivinen lentäminen on varsin harvinaista. Koiraat kuitenkin liitävät siipiensä varassa usein.
Naaras laskee 35–48 munaa pitkänomaiseen munakoteloon eli oothecaan, jota se kuljettaa takaruumiinsa kärjessä noin kahden viikon ajan, kunnes munat ovat valmiita kuoriutumaan. Naaraan irroitettua oothecan toukat kuoriutuvat sieltä noin vuorokauden kuluessa. Toukat ovat hyvin liikkuvia ja hakeutuvat erittämänsä feromonin ansiosta toistensa seuraan. Toukkavaiheita on koirailla 5–7 ja naarailla 6–7. Kehitys munasta aikuiseksi torakaksi kestää lämpötilasta, ilmankosteudesta ja ravinnonsaannista riippuen 54–214 vuorokautta. Lämpötilan nostaminen nopeuttaa kehitystä huomattavasti. Aikuistunut koirasrussakka on sukukypsä reilun viikon kuluttua ja se parittelee useita kertoja, naaras korkeintaan pari kertaa.
Aikuistunut torakka elää noin 200 vuorokautta. Koiraat selviävät +27°C lämpötilassa täysin ilman ruokaa ja vettä viikon, naaraat lähes kaksi.
