Amerikanharmaahaikara (Ardea herodias) on amerikkalainen haikaralaji, joka muistuttaa paljon harmaahaikaraa.
Kalliokyyhky (Columba livia) on merenrannikon luolissa ja kalliojyrkänteillä sekä myös vuoristoissa elävä kyyhkylaji. Sitä tavataan Välimeren ja Mustanmeren ympäristössä, koko Iberian niemimaalla, Irlannissa, Skotlannin Ylämailla sekä...
Harmaahaikara (Ardea cinerea) on kaulushaikaran ohella Suomen yleisin haikara.
Flamingo (Phoenicopterus roseus) on Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Euroopassa elävä flamingolaji.
Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin kaukana Etelämannerta ympäröivillä merialueilla. Lapintiiran vuosittaiset muuttomatkat ovat...
Lehmähaikara (Bubulcus ibis) on haikaroiden heimoon kuuluva lintu, jonka levinneisyysalue ulottuu kaikille mantereille Etelämannerta lukuun ottamatta. Suomessa on tavattu seitsemän luonnonvaraiseksi tulkittua yksilöä. Lajin nimi tulee siitä, että se...
Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) kuuluu laajimmalle levinneisiin haikaroihin. Nimensä mukaisesti tämä kosteikkolintu on aktiivisimmillaan öisin. Yöhaikara sopeutuu monenlaisiin oloihin ja etsii syötävää yhtä lailla syrjäisillä puustoisilla soilla...
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon.
Pajulintu eli uunilintu (Phylloscopus trochilus) on uunilintujen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on Suomen toiseksi yleisin lintulaji, mutta vaatimattoman ulkonäkönsä ja piileskelevän elämäntapansa vuoksi se ei ole kovin tunnettu.
Pikkukorppikotka (Neophron percnopterus) on haukkoihin (Accipitridae) kuuluva lintu, joka on sukunsa Neophron ainut laji. Kaatopaikoilla syötävää etsivä pikkukorppikotka on tavallinen näky etelän maiden asutuskeskusten...
Ruskosuula (Sula leucogaster) on keskikokoinen suulien lahkoon kuuluva merilintu.
Isokihu (Stercorarius skua) on valtamerten lintu, jota tavataan Suomessa noin kerran vuodessa. Lajin nimesi Morten Thrane Brünnich 1764.
Kalatiira (Sterna hirundo) on tiirojen heimoon kuuluva lintulaji, jota tavataan pesivänä lajina Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisosissa.
Pitkäjalka (Himantopus himantopus) on Suomessa erittäin harvinainen kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili Carl von Linné 1758.
Meriharakka (Haematopus ostralegus) on oranssinokkainen lintu, joka on muuttumassa ulkoluotojen kahlaajasta kaupunkilinnuksi.
Pulmussirri (Calidris alba) on pieni kahlaaja.
Naamiosuula (Sula dactylatra) on valtamerillä elävä suulalaji. Se elää laajalla alueella trooppisilla merillä, ja siitä tunnetaan noin neljä alalajia. Nimialalaji dactylatra elää Karibian ja Lounais-Atlantin alueella, alalaji melanops Intian...
Ruskohaikara (Ardea purpurea) on punertavansävyinen haikaralaji.Suomessa se on suurharvinaisuus.
Kivitasku (Oenanthe oenanthe) on sieppojen heimoon ja Oenanthe-sukuun kuuluva pienikokoinen lintulaji, jota tavataan koko Suomessa ja joka pesii monentyyppisillä avomaa-alueilla.
Suosirri (Calidris alpina) on ruskeahko, mustavatsainen kahlaaja.
Pikkukajava (Rissa tridactyla) on pohjoisten valtamerten lokinsukuinen lintu.
Selkälokki (Larus fuscus) on suuri, mustaselkäinen lokkilaji. Sen pääasiassa Suomessa esiintyvä nimialalaji, niin sanottu suomenselkälokki (Larus fuscus fuscus), on erityisen tummasiipinen.Selkälokki on Pietarsaaren nimikkolaji.
Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) on keskikokoinen päiväpetolintulaji.
Rantasipi (Actitis hypoleucos) on yleensä noin 20 senttimetriä pitkä, vesistöjen liepeillä pesivä kurppien heimoon kuuluva kahlaaja.
Merikihu (Stercorarius parasiticus) on tiiroilta ja lokeilta ruokansa ryöstävä rantalintu. Lajin nimesi Carolus Linnaeus 1758.
Leveäpyrstökihu (Stercorarius pomarinus) on aggressiivinen, isokokoinen kihu. Lajin nimesi Coenraad Jacob Temminck 1815.
Kapustahaikara (Platalea leucorodia) on iibiksiin kuuluva pelikaanilintu.
Punajalkaviklo (Tringa totanus) on punajalkainen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linné 1758.
Suomutropiikkilintu, aikaisemmalta nimeltään punanokkatropiikkilintu (Phaethon aethereus) on trooppisilla merialueilla elävä pelikaanilintu. Lajista tunnetaan kolme alalajia, joista nimialalaji aethereus elää Atlantin eteläosissa, alalaji mesonauta...
Pikkukuovi (Numenius phaeopus) on runsaslajiseen kurppien (Scolopacidae) lintuheimoon kuuluva kahlaaja.
Tylli (Charadrius hiaticula) on kahlaajiin kuuluva rantalintulaji.
Arohiirihaukka (Buteo rufinus) on päiväpetolintu, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin nimesi ja kuvaili Philipp Jakob Cretzschmar 1829.
Pikkutylli (Charadrius dubius) on kaupunkioloihin nopeasti sopeutumassa oleva pieni kahlaajalintu.
Mustajalkatylli (Charadrius alexandrinus) on pienikokoinen kahlaaja, jota tavataan Suomessa muutaman kerran vuodessa. Lajin nimesi Carl von Linné vuonna 1758.
Suokukko (Calidris pugnax, aiemmin Philomachus pugnax) on keskikokoinen kurppien heimoon kuuluva kahlaaja, joka herättää huomiota etenkin soidintanssillaan. Laji on Suomessa äärimmäisen uhanalainen.Aiemmin linnun suomenkielinen nimi on ollut myös...
Liro (Tringa glareola) on pieni kahlaaja.
Riuttatiira (Thalasseus sandvicensis, aiemmin Sterna sandvicensis) on laajalle levinnyt suurehko merilintu. Levinneisyysalueen mukaan se jaetaan joskus kolmeen alalajiin, T. s. sandvicensis Euroopassa ja Afrikassa, T. s. acuflavida...
Valkoviklo (Tringa nebularia) on subarktinen kurppalintu. Lajin nimesi Johan Ernst Gunnerus vuonna 1767.
Kuovisirri (Calidris ferruginea) on vuosittain Suomessa vieraileva pitkäkoipinen rantalintu. Lajin kuvaili tieteelle Erik Pontoppidan vuonna 1763.
Tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola) on keskikokoista hieman suurempi arktinen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linné 1758.
Pikkusirri (Calidris minuta) on pienikokoinen rantalintu kurppien heimosta.
