Suokukko (Calidris pugnax, aiemmin Philomachus pugnax) on keskikokoinen kurppien heimoon kuuluva kahlaaja, joka herättää huomiota etenkin soidintanssillaan. Laji on Suomessa äärimmäisen uhanalainen.
Aiemmin linnun suomenkielinen nimi on ollut myös suokulainen (Machetes Pugnax), jota käytetään edelleen meänkielessä.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Er
Erittäin sosiaalinenPa
ParveiluMi
MigraatioR
alkaaHyvin vaihteleva. Koiras ja naaras hyvin erikokoisia. Soidinasussa koiras harmaa tai ruskea mustalla ja valkoisella kuvioinnilla, kuviot vaihtelevat paljon. Kaulan ympärillä tuuhea kaulus, jonka väri vaihtelee mustasta ruskean kautta kokovalkoiseen. Naaras ja nuori ovat ruskeansävyisiä. Musta nappisilmä, suora nokka, selässä ja niskassa tummaa kuviointia. Tummalla siivellä heikko vaalea siipijuova, yläperän sivuilla räikeät valkoiset soikiot. Talvipukuiset linnut ovat harmaampia.
Koiraan pituus on 31–34 senttiä ja paino 168–242 grammaa. Naaraan pituus on 25–26 senttiä ja paino 85–126 grammaa. Suokukko on vaitelias. Ainoat äänet ovat hiljaisia kurahduksia. Soidintanssikin on äänetön tapahtuma.
Vanhin suomalainen rengastettu suokukko on ollut 13 vuotta 10 kuukautta 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin suokukko.
Suokukko pesii Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Se talvehtii Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Intiassa. Talvehtimisalueillaan ne muodostavat jopa miljoonan yksilön parvia. Muuttolintu, joka palaa Suomeen huhti–toukokuussa. Toukokuun alussa voi parhailla levähdyspaikoilla, kuten Mietoistenlahdella, tavata satojen yksilöiden parvia. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa koiraiden ja pesinnässään epäonnistuneiden naaraiden muutolla. Nuoret linnut muuttavat elo–syyskuussa.
Euroopassa pesii noin 100 000–140 000 paria. Suomessa pesimäkannaksi on arvioitu noin 5 000–8 000 paria ja laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Suokukko pesii koko Suomessa, mutta on Etelä-Suomessa hyvin vähälukuinen ja yleinen Pohjois-Suomen suoalueilla. Venäjän Euroopan puoleisessa osassa arvioidaan pesivän yli miljoona paria. Koko maailman populaatioksi esitetään kuitenkin vain 2 miljoonaa yksilöä.
Suot ja kosteat niityt, missä ruoho on tarpeeksi lyhyttä.
Suokukot syövät hyönteisiä ja matoja sekä muita selkärangattomia. Myös sammakot ja pikkukalat kuuluvat ruokavalioon. Niitä voi nähdä kyntöpellolla nyppimässä esillenousseita kastematoja.
Pesinnästä huolehtii yksin naaras. Pesä kätketään maahan ja siihen tehdään 4 munaa. Haudonta-aika on noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja oppivat lentokykyisiksi 3 viikon iässä. Soidintanssissa urokset pörhistävät kaulassa olevan ”leijonanharjan”, nousevat pystyyn ja poseeraavat ja tanssivat erikoisissa asennoissa.
