Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Jääkarhu (Ursus maritimus) on pohjoisen pallonpuoliskon arktisella alueella tavattava karhulaji. Se on suurin karhu ja suurin maalla elävä lihansyöjä. Maailmassa elää nykyisin arviolta 26 000 jääkarhua.Jääkarhun turkki on kokonaan valkoinen....
Sarvivalas (Monodon monoceros) on pohjoisilla merialueilla, pääasiassa pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, elävä valaslaji. Se on sukunsa ainoa laji. Sarvivalaiden heimoonkaan ei kuulu kuin kaksi lajia, sarvivalas ja maitovalas.
Virtahepo (Hippopotamus amphibius) on suurikokoinen Afrikassa elävä nisäkäslaji. Se on kasvinsyöjä. Virtahepo on toinen kahdesta elossa olevasta virtahepojen (Hippopotamidae) heimon lajista.
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Suistokrokotiili (Crocodylus porosus) on Kaakkois-Aasiassa ja Australian pohjoisosissa elävä suurikokoinen matelija. Se on massansa perusteella kaikista nykyään elävistä matelijoista suurin. Sitä pidetään yhtenä vaarallisimmista eläimistä, ja sen...
Sääksi eli kalasääski, vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon.Sääksi luetaan sääksien heimon...
Maitovalas eli beluga (Delphinapterus leucas) on toinen sarvivalaiden heimon kahdesta lajista, ja sukunsa ainoa.Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että nimitys beluga vahvistettaisiin tämän lajin ensisijaiseksi suomenkieliseksi nimeksi.
Jättiläiskalmarit (Architeuthidae) ovat kalmarien lahkoon kuuluvia mustekaloja, jotka ovat kolossikalmarin jälkeen maailman toiseksi suurikokoisimpia selkärangattomia eläimiä. Jättiläiskalmarien heimossa on vain yksi suku, Architeuthis, mutta lajien...
Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji. Se on mursujen heimon (Odobenidae) ainoa jäljellä oleva laji, ja se jaetaan kahteen alalajiin: tyynenmerenmursuun ja atlantinmursuun.Mursu voi kasvaa yli kolmen...
Dugongi (Dugong dugon) on sireenieläinten lahkoon kuuluva nisäkäs yhdessä manaattien ja sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kanssa. Nimi dugongi tulee malaijin kielen sanasta ”duyung”, joka tarkoittaa merenneitoa.
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Mississippinalligaattori eli amerikanalligaattori (Alligator mississippiensis) on suurin alligaattorilaji. Sen pituus on noin 3 m koirailla, naarailla vähemmän, mutta pisin tavattu yksilö on ollut 5,8 m pitkä. Sillä on vaalea vatsa, jossa ei ole...
Keisaripingviini (Aptenodytes forsteri) on suurin pingviinilaji. Lajin nimesi George Robert Gray vuonna 1844 Johann Reinhold Forsterin kunniaksi.
Kolossikalmari (Mesonychoteuthis hamiltoni) on mustekala, jonka uskotaan olevan kalmarilajeista suurin ja samalla suurin nykyisistä selkärangattomista eläimistä. Siitä on saatu vain muutama näyte, mutta pituuden arvioidaan olevan enimmillään noin...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Niilinkrokotiili (Crocodylus niloticus) on yksi Afrikassa elävästä kolmesta krokotiilista ja toiseksi suurin krokotiililaji. Suurin on suistokrokotiili (Crocodylus porosus). Koska niilinkrokotiilin tiedetään syöneen myös ihmisiä, on sitä sekä...
Merisaukko (Enhydra lutris) on maailman pienin merinisäkäs. Sen hampaat, kallo ja turkki kertovat sopeutumisesta merielämään ja merestä saatavaan ravintoon.Merisaukosta on käytetty myös seuraavia tieteellisiä nimiä, mutta ne ovat vääriä ja...
Amerikankrokotiili (Crocodylus acutus) on suurikokoinen krokotiililaji. Se on Amerikan tunnetuimpia krokotiililajeja.lähde?
Kalifornianpyöriäinen eli vaquita (Phocoena sinus) on pienikokoinen, äärimmäisen uhanalainen pyöriäislaji. Vuoden 2016 lopulla niitä arveltiin olevan jäljellä vain 30 yksilöä. Vuonna 2021 yksilöitä sanottiin olevan jäljellä niinkin vähän kuin 10....
Amerikanharmaahaikara (Ardea herodias) on amerikkalainen haikaralaji, joka muistuttaa paljon harmaahaikaraa.
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Sinijalkasuula (Sula nebouxii) on pitkäsiipinen suulien heimoon kuuluva merilintulaji.
Merileopardi eli leopardihylje (Hydrurga leptonyx) on Eteläisessä jäämeressä elävä varsinaisiin hylkeisiin kuuluva hyljelaji. Se voi kasvaa jopa 3,5 metrin pituiseksi. Merileopardit saalistavat krilliäyriäisiä, kalaa, kalmareita, pingviinejä ja...
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Amerikansaukko eli kanadansaukko (Lontra canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, osittain vedessä elävä nisäkäs, joka tunnetaan leikkisästä käytöksestään. Se on eräs suurikokoisimmista lajeista amerikansaukkojen suvussa ja näätäeläinten...
Amerikantylli (Charadrius vociferus) on amerikkalainen kahlaaja. Lajin nimesi ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné vuonna 1758.
Grönlanninvalas (Balaena mysticetus) on pohjoisilla merialueilla elävä suurikokoinen hetulavalaslaji.
Meritursas (Octopus vulgaris) on maailman merissä laajalle levinnyt suurikokoinen ja kaupallisesti merkittävä mustekalalaji.
Jättiläisalbatrossi (Diomedea exulans) on albatrossien (Diomedeidae) heimoon kuuluva suurikokoinen merilintu.
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta lintu on saanut suomenkielisen nimensäkin.
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on haukkojen (Accipitridae) heimoon ja merikotkien (Haliaeetus) sukuun kuuluva suurikokoinen päiväpetolintu. Merikotka on siipivälillä mitattuna Suomen suurin lintu. Merikotka on Ahvenanmaan maakuntalintu.
Mustajoutsen (Cygnus atratus) on Australiasta ja Uudesta-Seelannista kotoisin oleva vesilintu, jota tavataan Euroopassa tarhoissa ja tarhakarkulaisena. Kotimaassaan se on rauhoitettu laji. Mustajoutsen on myös Länsi-Australian osavaltion...
Kuningasmerikotka (Haliaeetus pelagicus) on suurikokoinen, luoteisen Tyynenmeren rannikoiden päiväpetolintu.
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Lunni (Fratercula arctica) on ruokkien heimoon kuuluva lintulaji, jolla on värikäs nokka. Se on pelaginen merilintu, joka elää pääasiassa kalalla. Lunnit elävät suurissa yhteisöissä ja pesivät halkeamissa ja koloissa. Lintujen lukumäärä väheni...
Sinipingviini (Eudyptula minor) on maailman pienin pingviinilaji. Se on lentokyvytön kuten kaikki pingviinit. Lajin nimesi Johann Reinhold Forster vuonna 1781.
Jääpingviini (Pygoscelis adeliae) on keisaripingviinin ohella toinen Etelämantereella elävistä pingviinilajeista.
Harmaavalas (Eschrichtius robustus) on valaiden lahkoon kuuluva laji. Harmaavalaiden heimoon Eschrichtiidae kuuluu vain yksi suku Eschrichtius ja siihen yksi valaslaji, harmaavalas. Harmaavalaat vaeltavat vuosittain pitkiä matkoja päästäkseen...
