Juovasakaali (Lupulella adustus) on afrikkalainen piilottelevaa elämää viettävä, kaikkiruokainen koiraeläin. Juovasakaali on perinteisesti luettu koirien (Canis) sukuun, mutta DNA-analyysien perusteella se ei ole läheistä sukua koirien muiden lajien kanssa. Siksi juovasakaali onkin alettu lukea joko Lupulella-sukuun yhdessä vaippasakaalin kanssa, tai yksin Schaeffia-sukuun.
Yö
YöllinenKa
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ma
MaanpäällinenKu
Kursorinen eläinVa
Vanhat eläimetRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Vi
ViviparousLa
Laumassa metsästävätYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yk
Yksinäiset eläimetSo
Sosiaaliset eläimetDo
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenS
alkaaJuovasakaali on melko pieni, 65–80 senttiä pitkä ja 6–14 kilon painoinen. Sen turkki on tumma ja paksu. Kyljet ovat punaruskean - kellansävyiset ja keskellä kylkeä kulkee vaalea juova. Häntä on 40-senttinen ja valkokärkinen.
Juovasakaali elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Sen elinalue ulottuu etelässä Etelä-Afrikan koillisosiin, pohjoisessa Etiopiaan, Sudaniin ja Tšadiin ja lännessä Nigeriaan. Juovasakaali elää mieluiten metsissä, ei siis avoimilla savanneilla kuten muut sakaalit. Se viihtyy vuoristometsissä ja metsäisillä savanneilla. Kaikkialla se on varsin harvalukuinen.
Juovasakaali muistuttaa elintavoiltaan paljon kettua. Laji liikkuu öisin ja saalistaa yksin tai pareittain. Ääntely on hiljaisia kaksiosaisia ulahteluja. Sen hampaisto kertoo monipuolisesta ravinnosta. Se ei kuitenkaan pysty saalistamaan suuria eläimiä vaan tyytyy jyrsijöihin ja muihin pikkueläimiin. Se syö myös raatoja, hyönteisiä kuten termiittejä ja jopa kasveja kuten maissia ja öljypalmun hedelmiä. Pentuja se saa 3–6 ja ne syntyvät 57–70 vuorokauden kantoajan jälkeen. Pennut lähtevät vanhempiensa luota noin 11 kuukauden ikäisinä.
