Tulipäähippiäinen (Regulus ignicapilla) on hippiäisten heimoon kuuluva pieni varpuslintu.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Kaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Yksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Mi
MigraatioC
alkaaLinnun pituus on 9–10 cm ja paino 5–7 g. Ulkonäöltään ja kooltaan muistuttaa hippiäistä. Eroina ovat selkeä valkoinen silmäkulmajuova ja musta silmäjuova sekä kaulan ruskehtava laikku. Koiraan päälaki on kirkkaan oranssi, naaraan tavallisesti keltainen. Äänet ja laulu muistuttavat jonkin verran hippiäistä. Kesäinen nuori lintu on hailakan vihertävä, ja siltä puuttuvat pään kirkkaat kuviot.
Lajista tunnetaan 4 alalajia: itäinen ignicapillus ja läntinen balearicus, sekä Kanariansaarilla ja Madeiralla esiintyvät alalajit. Madeiran alalaji on erotettu omaksi lajikseen madeiranhippiäiseksi (Regulus madeirensis)
Vanhoilla tulipäähippiäisillä on täydellinen sulkasato kesällä. Syksyiset nuoret linnut ovat puvultaan kuluneempia kuin vanhat.
Keski- ja Etelä Eurooppa, Pohjois-Afrikka sekä Atlantin isot saaret. Euroopassa pesii 3–5 miljoonaa paria. Suomessa laji on tavattu 25 kertaa enimmäkseen touko-kesäkuussa. Ensihavainto tehtiin 19.12.1968–6.1.1969 Lemlandin Lågskärillä, jossa tavattiin koiras. Laji on muuttolintu pohjoisimmissa osissa esiintymisaluetta, ja se muuttaa Välimerenmaihin.
Ensimmäinen Suomessa pesivä lintu nähtiin kesällä 2017. Vielä ei tiedetä pesiikö löydetty koiraslintu lajikumppanin vai tavallisen hippiäisnaaraan kanssa.
Pesii etupäässä lehti- ja sekametsissä, myös havumetsissä. Muuttoaikoina tavataan moninaisemmissa paikoissa.
Hyönteissyöjä, joka syö myös hämähäkkieläimiä.
Pesä sijaitsee puussa. Munia on 7–9, haudonta-aika 2 viikkoa ja pesäpoikasaika lähes 3 viikkoa.