Afrikansivetti
Afrikansivettikissa eli afrikansivetti (Civettictis civetta) on suurin Afrikassa esiintyvistä sivettikissoista. Afrikansivettejä esiintyy rannikolta rannikolle läpi Saharan eteläpuolisen Afrikan.
Naaraat ovat uroksia suurempia, mutta huomattavia kokoeroja ei ole. Paino vaihtelee 7–20 kg välillä, mutta keskimääräinen paino on 12,5 kg. Ruumiin pituus 67–84 cm ja hännän pituus 34–47 cm. Säkäkorkeus on keskimäärin 40 cm.
Afrikansivettikissa on tanakka. Sillä on pitkä ruumis, lyhyet jalat, joista takajalat ovat huomattavasti suuremmat ja vahvemmat. Kaula on lyhyt ja leveä, kuono terävä. Korvat ovat pienet ja pyöreät, silmät pienet. Häntä on pitkä sekä tuuhea.
Afrikansivettikissalla on tassussaan viisi varvasta, joista yksi on kääntynyt hieman muista taaksepäin. Kynnet ovat pitkät ja kaarevat. Jalat eivät sovellu kaivamiseen tai kiipeämiseen. Jalkapohjat ovat karvattomat.
Kuten monilla nisäkkäillä, afrikansiveteillä on tiheä pohjakarva ja päällyskarva. Karva on useimmiten karkea, mutta vaihtelut ovat yksilöllisiä kuten ihmisen sormenjäljissä. Pohjaväri vaihtelee valkoisesta kermaan ja kermaisesta punertavaan. Raidat, täplät ja läiskät peittävät eläimen syvästä ruskeasta mustaan väritykseen. Vaakasuorat viivat näkyvät selvästi takajaloissa, täplät yleensä keskivartalossa ja pystyraidat näkyvät etujaloissa. Häntä on musta ja siinä on useita valkoisia viivoja, rinkuloita tai pantoja, ja tassut ovat täysin mustat. Päässä ja kaulassa on selkeä maski. Musta alue silmien ympäriltä ulottuu koko kaulan ympäri kaulukseksi samaan tapaan kuin pesukarhulla.
Afrikansivettikissa on pääasiassa yöeläin, joka viettää päivät tiheiköissä. Laji elää varsin erilaisissa ympäristöissä, joihin lukeutuvat esimerkiksi metsät, pensaikko- ja ruohostoalueet sekä vettä sisältävät alueet.
Afrikansivettikissa on kaikkiruokainen ja se syö sekä kasveja että eläimiä. Sen ravintoa ovat esimerkiksi hedelmät, pienet selkärankaiset, munat, hyönteiset ja matelijat.
Keskimäärin afrikansivettien elinikä on 15–20 vuotta. Parittelu tapahtuu lämpiminä ja kosteina kesäkuukausina elokuusta tammikuulle, koska tällöin on tarjolla runsaasti hyönteisiä. Naaras rakentaa pesän yleensä tiheän kasvillisuuden sekaan ja yleensä pesäkolo on toisen eläimen aikaansaannos.
