Satakieli (Luscinia luscinia) on Euroopassa ja Aasiassa elävä varpuslintulaji, joka on tunnettu laulustaan. Satakieli on Etelä-Karjalan maakuntalintu.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Mi
MigraatioT
alkaaSatakielen pituus on noin 17 senttimetriä ja paino 23–30 grammaa. Satakieli on selkäpuolelta tasaisen harmaanruskea ja alhaalta harmaasta vaaleaan. Rinnassa on selvää tummaa täplitystä. Pyrstö on punaruskea ja silmä suuri ja tumma. Sukupuolten välillä ei ole ulkonäköeroa.
Varoitusääniä ovat voimakkaat ”jiiih” ja kaliseva ratina. Laulu (ohje) on erittäin voimakas säkeistö, joka tyynellä säällä voi vesistön ylitse kuulua jopa kilometrien päähän (äänenvoimakkuus parhaimmillaan jopa 100 desibeliä). Lintu laulaa enimmäkseen öisin. Laulu on aktiivisinta toukokuussa ja kesäkuun alussa. Pesimättömät koiraat laulavat aktiivisesti juhannukseen asti.
Vanhin suomalainen rengastettu satakieli on ollut 7 vuotta 1 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 8 vuoden 10 kuukauden ikäinen saksalainen yksilö.
Satakieli on levinnyt suureen osaan Eurooppaa ja Aasiaa. Talvehtimisalueena sillä on Itä- ja Kaakkois-Afrikka. Viimeisin jääkausi erotti satakielet kahdeksi erillispopulaatioksi, jotka kehittyivät eri lajeiksi. Satakieli on näistä pohjoisempi, etelänsatakieli eteläisempi.
Suomessa satakieli levisi voimakkaasti 1900-luvulla. Nykyisellään lajin asuinalue käsittää lähes koko Etelä- ja Keski-Suomen aina Oulun korkeudella asti, kun 1800-luvulla satakieli pesi vain Kaakkois-Suomessa. Suomessa pesii noin 20 000 paria, Euroopassa 830 000 – 1 000 000 paria.
Satakieli elää tiheissä tuomi-, leppä- ja pajupöheiköissä, joissa se myös pesii. Vesistön läheisyys on perusedellytys.
Satakielen ravintoa ovat erilaiset selkärangattomat eläimet kuten hyönteiset toukkineen ja madot.
Naaras munii maassa olevaan pesään 4–6 munaa, joita naaras hautoo touko- tai kesäkuussa noin 14 vuorokautta. Emot ruokkivat poikasiaan jopa 2–3 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä alle kahden viikon ikäisinä.
