Suoantilooppi
Sitatunga eli suoantilooppi (Tragelaphus spekii) on Afrikassa esiintyvä antilooppi.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Yö
YöllinenKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Gr
GraminivoreMa
MaanpäällinenVe
VesieläimetKu
Kursorinen eläinEs
Esiyksilölliset eläimetLa
LaiduneläimetLaidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
La
Laiduntavat eläimetPo
PolygynyYl
Yleensä yksinäiset eläimetSo
Sosiaaliset eläimetLauma merkitsee isoa joukkoa eläimiä. Sana liitetään useimmiten nisäkkäisiin, kun taas esimerkiksi suurta lintu- tai kalajoukkoa kutsutaan pa...
Ei
Ei siirtolainenS
alkaaSitatungan ruumis on 150–170 cm:n pituinen ja se painaa 50–125 kg. Koiraan säkäkorkeus on noin metrin, naaraan 75 cm ja hännän pituus 20–30 cm. Uroksen turkki on ruskeasta tummanruskeaan, ja naaras on selvästi vaaleampi. Valkeiden juovien ja täplien jakautuminen kaulassa ja päässä vaihtelee eri alalajeilla (5 alalajia). Uroksilla on pitkät sarvet sekä vaalea tai puhtaan valkoinen ja pystyyn kohoava pitkäkarvainen selkäharja hartioista hännäntyveen saakka.
Sitatungan elinalue on hieman pienempi kuin kirjoantiloopin: sen päälevinneisyysalue on Länsi- ja Keski-Afrikassa ja se puuttuukin suurimmasta osasta Itä-Afrikkaa ja koko Etelä-Afrikasta.lähde?
Sitatungat elävät pääasiassa ruoikko- ja papyruskosteikoilla, märkäpohjaisissa metsissä järvien lähellä sekä jokien tulva-alueilla. Ne liikkuvat tottuneesti harottavien sorkkiensa varassa läpi tiheän rantakasvillisuuden ja ne ovat myös hyviä uimareita. Sitatungat liikkuvat noin kuuden eläimen ryhmissä, niin päivisin kuin öisinkin. Sitatungat syövät vesikasveja sekä lehtiä, versoja ja hedelmiä.