Sterletti (Acipenser ruthenus) on sampea pienempi sampikala. Sen erottaa sammesta muun muassa kyljissä olevien kilpien lukumäärästä, joka sterletillä on 58–70, sammella 24–40.
Sterletti on noin yleensä 50–70 cm pitkä (suurimmillaan 125 cm) ja painaa enimmillään noin 15 kiloa. Suipon kuonon alla on kaksi viiksisäiettä. Selkäpuoli on tummanruskea ja vatsa kellertävä.
Sterletti on Itä-Euroopan ja Länsi-Siperian jokivesistöjen kala, joka voi esiintyä myös murtovedessä, muttei merissä. Se elää Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevissa vesissä (mm. Volga, Dnepr, Tonava) ja myös Vienanmereen ja Pohjoiseen jäämereen laskevissa (Vienanjoki, Irtyš ja Ob, Jenisei); lisäksi sitä tavataan Itämereen laskevissa Niemen- ja Väinäjoissa. Sitä on muutaman kerran havaittu myös Itämeressä, Suomessa kahdesti: Merenkurkussa 1959 ja Helsingin edustalla 1980. Sterlettiä on istutettu monin paikoin sisävesiin muun muassa Venäjällä, Baltian maissa ja Ruotsissa. Suomessa sitä yritettiin 1920-luvulla istuttaa Hollolan Vesijärveen, mutta pysyvää tulosta ei syntynyt. Nykyisin sterlettikannat ovat pienentyneet myös varsinaisilla levinneisyysalueilla.
Talvella sterletit kokoontuvat pohjakuoppiin eivätkä juuri liiku. Jään lähdettyä ne nousevat kevättulvien aikaan ylävirtaan kudulle. Ne kutevat yleensä joen pääuomaan sorapohjaisille paikoille, missä virtaus on voimakasta. Naaraat kiinnittävät joen pohjaan tuhansia mätimunia. Poikaset kuoriutuvat 4–5 päivän kuluttua ja joutuvat virran viemäksi. Koiraat ovat sukukypsiä 3–5-vuotiaina, naaraat 7–9.
Sterletit syövät pohjan selkärangattomia: matoja, kotiloita, hyönteistoukkia ja äyriäisiä.
Sterletti on arvostettu ruokakala ja samoin sen mäti, kultainen kaviaari, on arvostettua herkkua.
