Pensassika (Potamochoerus larvatus) on Afrikassa elävä sorkkaeläin. Se on toinen kahdesta pensselisikalajista, ja se luokiteltiin aiemmin pensselisian (Potamochoerus porcus) alalajeiksi. Pensassika on tanakka, isopäinen sikalaji, joka voi painaa jopa 115 kiloa ja kasvaa 150 sentin mittaiseksi. Koiraat ovat hieman naaraita suurempia. Laji elää karjun johtamissa pienissä laumoissa tai pareittain.
Pensassikaa tavataan laajalti Afrikan itäisellä puoliskolla hyvin erilaisissa elinympäristöissä. Se on yksi Afrikan pahimmista satoa tuhoavista eläimistä, ja sitä myös vainotaan. Sen kanta on kuitenkin elinvoimainen. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä harmaapensselisika.
Yö
YöllinenHä
HämäräPä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ma
MaanpäällinenEs
Esiyksilölliset eläimetLa
LaiduneläimetLaidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
La
Laiduntavat eläimetZo
ZoochoryRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Po
PolygynySo
Sosiaaliset eläimetDo
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenB
alkaaPensassian ruumiin pituus on 100–150 senttimetriä ja säkäkorkeus 55–80 senttimetriä. Painoa on 54–115 kiloa, ja hännän pituus on 30–43 senttimetriä. Karjut ovat hieman emakoita suurempia. Pensassian ruumis on pyöreähkö, vankka ja tanakka. Jalat ovat voimakkaat ja ruumiinkokoon nähden lyhyet. Pää on pitkä, ja korvat suuret. Takkuisen turkin väri vaihtelee laimeasta punertavanruskeasta harmaanruskeaan ja siitä lähes täysin mustaan väritykseen. Pään alueen väritys on usein muuta ruumista vaaleampi, jopa valkoinen. Väritys vaihtelee pensassian iän, sukupuolen ja elinpaikan mukaan. Väritys on myös yksilöllistä. Selässä kulkevat pitkät, jäykistyvät karvat muodostavat harjan, joka ulottuu korvista takamukseen. Korvien päässä on vaatimattomat haituvat, jotka ovat vähän pienemmät kuin läheistä sukua olevalla pensselisialla. Hännänpäässä on karkea musta karvatupsu. Pensassika pitää juostessaan häntää alhaalla, joten se poikkeaa tässä suhteessa pahkasiasta, joka juoksee häntä pystyssä.
Karjujen erityispiirre ovat kuonossa olevat luiset harjanteet ja pahkat. Pensassian alakulmahampaat eivät ole erityisen näyttävät, mutta yläkulmahampaat ovat terävät ja kasvavat noin seitsemän sentin pituisiksi. Hampaita on yhteensä 40–44. Lajilla on tyypillinen kaikkiruokaisen eläimen hampaisto, ja sen poskihampaiden kärjet ovat pyöristyneet.
Pensassian levinneisyys ulottuu Etelä-Sudanista, Eritreasta, Etiopiasta ja Somaliasta etelään Itä-Afrikkaan, Kongon demokraattisen tasavallann itä- ja eteläosiin, Malawiin, Sambiaan, Zimbabween, Mosambikiin ja Swazimaahan. Eristyneitä kantoja on myös Angolassa. Etelä-Afrikassa lajia tavataan maan pohjois- ja itäosissa, sekä muista erillään olevana kantana Itä- ja Länsi-Kapin provinsseissa maan eteläosissa. Madagaskarin, Komorien ja Mayotten kannat ovat todennäköisesti saaneet alkunsa istutuksista.
Pensassikaa tavataan monenlaisissa ympäristöissä merenpinnan tasolta vuoristoihin. Sen elinalueiden kasvillisuus on melko tiheää. Pensassikoja tavataan muun muassa vuoristometsissä Etiopian ylängöllä ja Itä-Afrikan hautavajoaman läntisen haaran vuorilla. Kilimanjarolla pensassikoja on havaittu jopa 4 000 metrin korkeudessa. Alankomailla laji elää galleriametsissä, tulvametsissä, soilla, pensastoilla ja metsämailla. Pensassikoja voi elää myös maatalousalueilla.
Pensassika on yleinen ja levinnyt melko laajalle. Se ei ole uhanalainen, ja suurimmassa osassa levinneisyysaluetta sen ei uskota olevan tällä hetkellä vaarassa. Pensassiat ovat ilmeisesti vähentyneet joillakin alueilla metsästyksen ja elinympäristöjen tuhoamisen takia, mutta paikoin niiden määrä on jopa kasvanut. Komorien saaristossa ja Madagaskarissa pensassiat kukoistavat ja ovat uhka saarten alkuperäiselle luonnolle.
Pensassiat ovat pääosin yöaktiivisia, koska ne tulevat yön ajaksi avoimeen maastoon. Metsissä ja tiheiköissä ne voivat liikkua myös päiväsaikaan, jos niitä ei vainota. talvikuukausina pensassiat saattavat lisäksi liikkua varhaisaamulla ja myöhään illalla. Pensassiat elävät perheryhminä, jota johtaa yksi aikuinen karju ja yksi aikuinen emakko. Laumaan kuuluu niiden lisäksi 2–10 naarasta ja niiden poikasta. Lauman reviiri käsittää alueesta riippuen 0,2–10 neliökilometriä. Pensassiat liikkuvat 0,5–5 kilometriä päivässä. Ne ovat hyvin paikkauskollisia eläimiä ja puolustavat reviiriään vimmatusti. Karju johtaa ja puolustaa laumaansa. Porsaat jäävät laumaan ainakin kuuden kuukauden ikäisiksi, ja jotkut naaraat pysyvät samassa laumassa koko ikänsä. Johtajakarju ajaa aina koiraspuoliset poikasensa pois laumasta. Ainakin osa häädetyistä liittyy omiin poikamiesryhmiinsä. Ne voivat olla myös yksineläjiä. Kilpailu ruoasta, lisääntymisoikeudesta ja rypemispaikoista voi johtaa pensassikojen välisiin aggressioihin.
Pensassikalauma käyttää yhteiskäymälää. Laumalla on myös lepäämiseen tarkoitettu suojapaikka, joka on yleensä tiheän kasvillisuuden suojissa. Pensassiat voivat rakentaa myös pesiä sadeaikaan ja kylminä aikoina. Rypeminen on lajin mielipuuhaa. Ääntely on yleisimmin röhkimistä, mutta joskus pensassiat myös vinkuvat tai ärjyvät. Kuulo ja hajuaisti ovat erinomaiset. Pensassiat päästävät varoitusäänenä pitkän, soinnukkaan murahduksen. Lajia saalistavat ihmisten lisäksi myös leopardit, täplähyeenat, leijonat, kotkat ja pytonit. Nurkkaan ajettu, haavoittunut tai poikasiaan puolustava pensassika voi olla vaarallinen. Uhattu yksilö voi tehdä uhkaajalleen vakavia haavoja alakulmahampaillaan.
Pensassika on kaikkiruokainen. Sen pääasiallista ravintoa ovat juuret, sipulit ja pudonneet hedelmät. Pensassika kaivaa juuria uutterasti lujalla kärsällään ja käyttää torahampaitaan syvempien kuoppien kaivamiseen. Pensassiat seuraavat usein myös hedelmiä syöviä apinoita ja syövät niiden pudottamia hedelmiä. Vahvoina uimareina pensassiat voivat kahlata vedessä ja syödä vesikasveja. Ne syövät myös ruohoja, vesikasveja, hyönteiskoteloita, matoja, raatoja, ulosteita, pieniä lintuja ja pikkunisäkkäitä.
Pensassikaemakot synnyttävät useimmin keväällä syys-marraskuussa, hieman ennen sadekauden alkua. Kantoaika kestää 120–127 päivää. Emakot vetäytyvät juuri ennen synnytystä suojaisaan koloon tai notkelmaan. Porsaita syntyy yleensä 2–4, harvoin 6. Emo imettää niitä 2–4 kuukautta. Sukukypsiksi ne tulevat 18–21 kuukauden ikäisinä.
