Nunnatasku (Oenanthe pleschanka) on kivitaskua muistuttava varpuslintu, jonka kuvaili ja nimesi Ivan Lepjohin vuonna 1770.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Mi
MigraatioP
alkaaLinnun pituus on 14–16½ cm ja paino keskimäärin noin 18–20 g, eli se on kivitaskun kokoinen. Vanha juhlapukuinen koiras on helppo tuntea värityksensä perusteella: sen selkä, siivet, naama ja kurkku ovat mustat. Niska, päälaki ja vatsapuoli valkeat sekä pyrstössä on kivitaskumainen mustavalkea kuviointi. Naaras ja nuori lintu ovat päältä harmaita ja alta vaaleita.
Vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato kesällä, nuorilla vain osittainen.
Nunnataskun pääasiallinen esiintymisalue on Keski-Aasia. Euroopassa sitä tavataan Mustanmeren pohjoispuolella ja Tonavan suiston tuntumassa. Kyproksella elää kyproksentasku (O. cypriaca), jota aikaisemmin pidettiin nunnataskun alalajina. Euroopan populaation koko on 64 000–270 000 yksilöä.
Satunnaisia havaintoja on tehty muun muassa Suomessa, jossa laji on tavattu yli 30 kertaa. Suomen ensihavainto tehtiin 19.10.1979 Lemlandin Lågskärillä. Viime vuosina laji on havaittu joitakin kertoja vuosittain.
Laji talvehtii Itä-Afrikassa.
Nunnatasku asuu vuorten karuilla rinteillä ja kivikkoisilla ylängöillä.
Ravintona ovat pääasiassa maassa liikkuvat selkärangattomat, joskus myös kasvillisuudessa elävät selkärangattomat.
Pesä on tavallisesti maakolossa, kiven alla tai rakennuksessa. Munia on 4–6, joita naaras hautoo 2 viikkoa. Poikaset jättävät pesän 13–14 päivää vanhoina.
