Rapatuikki, Rautakala
Kolmipiikki, jota usein kutsutaan kansanomaisilla nimillä rapatuikki ja rautakala, (Gasterosteus aculeatus) on 4–7 cm pitkä kalalaji, jolla on selässään nimensä mukaisesti kolme piikkiruotoa. Sen vartalo on hopean värinen. Kolmipiikki on pohjoisen pallonpuoliskon kala, jota esiintyy monenlaisissa suolapitoisuuksissa. Kolmipiikki elää kolmivuotiaaksi.
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Pl
PlanktivoreLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Po
PolygynyT
alkaa
Kolmipiikki elää lauhkean vyöhykkeen vesissä pohjoisella pallonpuoliskolla. Atlantin ja Tyynenmeren rannikkovesien ohella sitä tavataan muun muassa Juutinraumassa ja Itämeressä sekä järvissä ja lammissa. Suomessa kolmipiikkejä esiintyy kaikkialla merenrannikolla ja lisäksi pohjoisen Lapin suurissa järvissä. Aikoinaan kolmipiikillä oli kaupallista arvoakin: siitä saatavasta öljystä valmistettiin vernissaa ja puristusjätettä käytettiin kanojen ravinnoksi. Kolmipiikillä on, piikkisyydestään huolimatta, suuri merkitys ahvenen ravinnossa.
Kutuaikana kolmipiikkikoiras rakentaa pesän. Se kaapii pohjalle kuopan kantamalla paikalta pois hiekkaa suussaan. Painauman kala täyttää levärihmoilla, jotka se punoo yhteen munuaisistaan erittyvällä lankamaisella liimalla. Sitten se poraa tunnelin kiemurtelemalla kummun läpi. Kumppanin houkuttelemiseksi koiraan kurkku punastuu ja silmät muuttuvat sinisiksi. Kilpakosijat koiras häätää tiehensä mutta piirittää naarasta poukkoillen (ns. zig zag -tanssi, jota käytetään usein esimerkkinä kosintamenoista eläinten käyttäytymistä tutkivassa tieteessä, etologiassa) ja johdattaa sen pesäänsä. Koiras tökkii naaraan pyrstön tyveä saadakseen sen laskemaan mätimunansa. Munat hedelmöitettyään koiras karkottaa naaraan ja odottaa uutta kumppania. Saman koiraan pesään saattaa käydä munimassa liki kymmenenkin naarasta. Jos pesän aukaisee, eri naaraiden munimat mädit voi erottaa toisistaan jopa paljain silmin.
Kolmipiikin mätimunat hautuvat 2–3 viikkoa. Koko ajan koiras vartioi niitä tiiviisti. Se myös huolehtii munista leyhyttelemällä rintaevillään vettä pesätunnelin läpi. Se tuo hapekasta vettä munien ulottuville ja poistaa hengityksessä syntyvää hiilidioksidia. Vajavaisesti kehittyvät munat koiras poistaa pesästä.
Pienet läpikuultavat poikaset ovat ensimmäisen elinviikkonsa ajan koiraan huolenpidon kohteena. Koiras karkottaa viholliset ja ohjaa pesästä kauas harhautuneet jälkeläiset takaisin turvaan. Tarvittaessa se imaisee karkulaisen varovasti suuhunsa ja siirtää muiden joukkoon. Aluksi poikanen elää ruskuaispussinsa ravinnon turvin. Kun ruskuaispussi on kulunut loppuun, koiras häätää poikaset luotaan ja ne joutuvat selviytymään omin päin.
