Amurinhaukka (Falco amurensis) on itä-aasialainen jalohaukka.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ar
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Pa
ParveiluEr
Erittäin sosiaalinenSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Mi
MigraatioA
alkaaLinnun pituus on 26–30 cm, siipien kärkiväli 63–71 cm ja paino 97–155 g (koiras) ja 111–188 g (naaras). Se muistuttaa suuresti punajalkahaukkaa, jonka alalajina sitä aikaisemmin pidettiin. Koiras on noenharmaa, naaras ja nuori lintu ovat vaikeammin tunnistettavissa. Punaiset koivet ja vahanahka ovat hyvä lajituntomerkki.
Amurinhaukat elävät pesimäaikana Venäjän kaukoidässä, Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Mongoliassa ja Japanin eteläosassa, mahdollisesti myös Intian pohjoisosissa, ja ne talvehtivat Kaakkois-Afrikassa. Niiden elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaatio on kooltaan 100 000–1 000 000 yksilöä.
Amurinhaukka on harhautunut Länsipalearktiselle alueelle vain kolmesti ennen vuoden 1998 kesäkuuta. Laji on havaittu Italiassa toukokuussa 1995, 1997 ja 1998.
Pesimäaikana amurinhaukat asuvat avoimessa maastossa metsien reunoissa, soilla, puustoisilla aroilla ja viljelysmailla. Talvehtimiseuduilla ne viihtyvät savanneilla, soistuneilla avomailla ja metsäaukioilla, usein suurina, jopa tuhansien yksilöiden parvina muiden pienten jalohaukkojen kanssa. Ne voivat yöpyä myös kaupungeissa.
Lajin ruokavalio koostuu pääasiassa lentävistä hyönteisistä, mutta myös linnut ja sammakkoeläimet maistuvat sille. Saalistus ajoittuu yleensä aamu- tai iltahämäriin.
Amurinhaukat pesivät yksittäispareina tai pieninä löyhinä yhdyskuntina. Pesä on puun kolossa tai vanhassa varislinnun pesässä. Naaras munii kolme tai neljä, joskus jopa kuusi munaa, joita se hautoo 28–30 päivää. Poikaset ovat lentokykyisiä kuukauden ikäisinä. Laji on sukukypsä vuoden ikäisenä.