Hirviantilooppi (Taurotragus oryx) on Afrikassa elävä suurikokoinen nautaeläinlaji.
Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ”elandi”.
Hä
HämäräKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Fo
FolivoreGr
GraminivoreMa
MaanpäällinenVa
Vanhat eläimetLa
LaiduneläimetLaidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
La
Laiduntavat eläimetKu
Kursorinen eläinVi
ViviparousNo
NomadiPo
PolygynySo
Sosiaaliset eläimetPa
PaimentaminenLauma merkitsee isoa joukkoa eläimiä. Sana liitetään useimmiten nisäkkäisiin, kun taas esimerkiksi suurta lintu- tai kalajoukkoa kutsutaan pa...
Do
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenC
alkaaHirviantilooppi on ruumiinmuodoltaan raskasrakenteinen muistuttaen hieman härkää. Hirviantilooppiuros voi painaa 400–1000 kiloa, ja sen säkäkorkeus on 150–180 cm. Naaras jää 300–600-kiloiseksi, ja säkäkorkeus on 120–150 cm. Naaras on selvemmin ruskea, uros harmahtavampi ja tummempi.
Sarvet voivat olla metrin mittaiset ja ne ovat sekä uroksella että naaraalla. Lajille on tyypillistä myös lyhyt harjas niskassa ja tyhjää pussukkaa muistuttava tupsu kaulassa. Hirviantiloopin häntä on noin puoli metriä ja sen päässä on tumma tupsu.
Hirviantiloopit voivat synnyttää soinnikkaita naksauksia polviensa avulla.
Hirviantilooppeja tavataan Afrikassa, Etiopiasta ja Zairen eteläosista Etelä-Afrikkaan ulottuvalla alueella. Se elää sekä ruohosavannilla että harvan metsän peittämällä savannilla.
Hirviantilooppi elää tavallisesti laumassa tasankoalueella, mutta toisinaan niitä esiintyy myös aavikoiden reunoilla ja metsissä.
Ensimmäinen parittelu naarashirviantiloopilla tapahtuu noin 15 kuukauden iässä ja sen raskausaika on 8,5–9 kuukautta. Synnytys tapahtuu usein sadekautena ja jälkeläisiä tulee vain yksi kerrallaan.