Palmukorppikotka (Gypohierax angolensis) on haukkojen heimoon kuuluva petolintu. Sitä tavataan suurimmassa osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa.
Se on sukunsa Gypohierax ainoa laji.
Päiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Raadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ei
Ei siirtolainenP
alkaaAikuista palmukorppikotkaa on vaikea sekoittaa muihin lajeihin. Se painaa 1,3–1,7 kg, pituus on 60 cm ja siipien kärkiväli 150 cm, ja se on vanhan maailman pienin korppikotka. Sen pitkä koukkunokka on harmaa, vahanahka keltainen. Silmät ovat keltaiset, jalat vaaleanpunaiset.
Lajin höyhenyksessä on paljon valkoista, siivet ja pyrstö ovat mustat, päässä ja kaulassa on runsaasti höyheniä, mutta korppikotkien tapaan naamassa ja silmien ympärillä näkyy vaaleanpunainen iho. Sukupuolet ovat melkein samannäköiset, ja naaras on vain vähän koirasta isompi. Nuoret linnut ovat pääosin ruskeita, siivet osittain mustat, ja kestää kolme neljä vuotta, ennen kuin niiden höyhenys muuttuu aikuismaiseksi.
Palmukorppikotka elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa seuraaviin maihin ulottuvalla laajalla alueella: Benin, Botswana, Burkina Faso, Burundi, Etelä-Afrikka, Gabon, Gambia, Ghana, Guinea, Guinea-Bissau, Kamerun, Kenia, Keski-Afrikan tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Kongon tasavalta, Liberia, Malawi, Mali, Mosambik, Namibia, Niger, Nigeria, Norsunluurannikko, Päiväntasaajan Guinea, Ruanda, Sambia, Senegal, Sierra Leone, Sudan, Tansania, Togo, Tšad, Uganda ja Zimbabwe.
Lajin elinympäristöä ovat subtrooppiset ja trooppiset alavat kuivat ja kosteat metsät, mangrovemetsät nousuveden rajan yläpuolella, savannit, viljelmät ja kaupunkialueet.
Toisin kuin muut petolinnut, palmukorppikotka syö pääasiassa kasviravintoa, kuten öljy- ja raffiapalmun hedelmiä ja muita hedelmiä, mutta myös pieniä selkärangattomia, kaloja, rapuja ja nilviäisiä. Sitä näkee harvoin haaskoilla, mutta keskikokoisia vammautuneita lintuja ja nisäkkäitä se voi syödä.
