Korvakorppikotka (Torgos tracheliotus) on suurikokoinen afrikkalainen korppikotka.
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ma
MaanpäällinenLe
Leijailevat linnutVa
Vanhat eläimetOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yl
Yleensä yksinäiset eläimetMi
MigraatioEi
Ei siirtolainenL
alkaaLinnun pituus on 95–115 cm, siipien kärkiväli 250–290 cm ja paino 5,4–9,4 kg (vankeudessa negevensis-alalajin koiraat 6,5–9,2 ja naaraat 10,5–13,9 kg). Korvakorppikotka on hyvin suuri, siipiväliltään Afrikan suurin korppikotka, tosin savannikorppikotka on keskimäärin painavampi. Naaras on koirasta kookkaampi. Sen höyhenpuku on ruskean ja mustan kirjava, ja kalju pää ja kaula ovat vaaleanpunaiset. Sukupuolet ovat samannäköisiä.
Nimialalaji tracheliotus esiintyy Afrikassa Sahelin alueen eteläpuolella sekä Itä- ja Etelä-Afrikassa lukuun ottamatta mantereen eteläisintä kärkeä. Erillispopulaatioita elää Mauritaniassa. Alalaji negevensis esiintyy Arabiassa ja Israelissa. Lajia on pesinyt aikaisemmin myös Pohjois-Afrikassa mutta on sieltä hävinnyt. Sitä tavataan satunnaisesti Välimerenmaissa. Maailman kokonaispopulaatioksi arvioidaan 8 500 yksilöä.
Laji elää kuivilla savanneilla, aavikoilla ja vuoristossa merenpinnan tasosta 3 000:n, paikallisesti jopa 4 500 metrin korkeuteen saakka. Se välttää ihmisasutusta, mutta voi tulla aterioimaan tienvarsien raadoille.
Korvakorppikotkat ovat raadonsyöjiä kuten muutkin korppikotkat. Ne ovat usein ensimmäisinä raadolla, sillä ne partioivat maastoa melko matalalla kaarrellen. Se on raadolla aggressiivisin korppikotkista, ja ryöstää ruokaa usein muilta. Se voi joskus saalistaa avuttomia nisäkkäiden pentuja ja nuoria flamingoja.
Pesä on tavallisesti akasian latvakruunussa, joskus järeällä oksalla tai kallion ulkonemalla. Se on halkaisijaltaan yli kaksi metriä ja lähes metrin korkea oksakasa. Molemmat puolisot rakentavat pesää, johon ne kantavat oksat nokassaan. Naaras munii yhden valkoisen, ruskeatäpläisen munan, joka painaa lähes 250 g. Luultavasti vain naaras hautoo munaa 54–56 vuorokautta. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka ovat lentokykyisiä noin 18 viikon ikäisinä. Laji on sukukypsä todennäköisesti 4–5 vuotiaana.