Arosuohaukka (Circus macrourus) on päiväpetolintuihin kuuluva haukka, joka on 2010-luvun alussa pesinyt Suomessakin muutaman parin voimin.
Arosuohaukka on noin 40–50 cm pitkä ja siipien kärkiväli on noin 100–120 cm. Naaras on koirasta selvästi suurempi.
Koiraan höyhenpuku on alta vaalea ja päältä vaaleanharmaa, lukuun ottamatta siivenkärkien mustia salmiakkikuvioita. Naaras on päältä ruskeankirjava ja vatsapuolelta vaaleampi.
Laji muistuttaa paljon niittysuohaukkaa ja sinisuohaukkaa. Koiraan erottaa sinisuohaukasta terävän siiven, lähes valkoisen värityksen ja käsisiiven mustan kuvion muodon perusteella. Naaras vaikea erottaa sinisuohaukasta: käsisiipi terävä, käsisulkien kärjet vaaleat. Nuori lintu muistuttaa enemmän nuorta niittysuohaukkaa viiruttoman rinnan, ruosteenpunertavan värityksen ja terävän siiven takia, mutta nuoren arosuohaukan kaulassa on selvä vaalea kauluri ja käsisiiven takareuna on vaaleampi kuin niittysuohaukalla.Muiden kuin koiraspukuisten suohaukkojen määrittäminen vaatii asiantuntemusta ja kokemusta, lintu on nähtävä hyvin ja on tiedettävä tarkasti mitä katsotaan.
Pesimäalueilla arosuohaukka suosii laajoja peltoalueita, ja kosteikkoisia niittyjä. Talvet se viettää myös avoimilla paikoilla. Muuttoaikoina viihtyy soilla, viljelyksillä, peltoaukeilla ja rantaniityllä.
Arosuohaukka pesii Itä-Euroopan eteläosissa ja Keski-Aasiassa. Se on muuttolintu ja viettää talvensa pääosin Intiassa ja Etelä-Aasiassa. Länsi-Euroopassa lintu on harvinainen vieras. Suomessa arosuohaukka on pääsääntöisesti harvinainen harhailija erityisesti huhti-toukokuussa ja syyskuussa. Viime vuosina laji on pesinyt useaan otteeseen lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilla, mutta jää nähtäväksi vakiintuuko laji Suomeen pysyväksi pesimälajiksi.
Arosuohaukat pyydystävät pikkunisäkkäitä, liskoja ja lintuja. Saaliinsa ne yllättävät liitämällä matalalla niittyjen ja peltojen yllä.
Arosuohaukka rakentaa pesänsä maahan korkean heinikon suojaan ja munii 4–6 vaaleaa munaa.
