Pensastasku (Saxicola rubetra) on punarinnan kokoinen lintu.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Mi
MigraatioW
alkaaRinta ja vatsa ovat oranssinpunaiset,niillä on mustat selvärajaiset valkoreunaiset läikät silmien ympärillä (ikään kuin aurinkolasit); selkäpuoli on ruskean, mustan ja valkean kirjava. Koiraalla on valkeat läikät siivissä. Pyrstössä on selkeä valkea kuvio. Nuori lintu muistuttaa naarasta. Syksyisiä lintuja on varottava sekoittamasta mustapäätaskuun.
Pituus 12–14 cm, paino 15–18 g. Koiras on hieman kookkaampi.
Laulu on lyhyt, kuuluva viserrys. Jotkut koiraat ovat taitavia laulajia, jotka liittävät visertelyyn toisten lintulajien matkintoja. Alkukesällä laulaa myös yöllä. Varoitusääni on iskevä ”hyi-tek-tek”.
Vanhojen pensastaskujen sulkasato alkaa heinäkuun toisella viikolla ja päättyy syyskuun alussa. Sen kesto on keskimäärin 54 päivää. Nuoret sulkivat osan ruumiinhöyhenistään heinä–elokuussa.
Vanhin suomalainen rengastettu pensastasku on ollut 5 vuotta 2 kuukautta 23 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin pensastasku.
Pensastasku pesii Euroopassa ja Aasiassa, ja talvehtii Afrikassa. Suomessa se pesii koko maassa. Pesimäkantamme suuruus on noin ½ miljoonaa paria. Euroopassa pesii 2–3 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla 15 000 – 20 000 paria.
Kevään ensimmäiset pensastaskut saapuvat Vapun maissa, pääjoukot pari viikkoa myöhemmin. Syysmuutto alkaa elokuun alkupuolella ja päättyy syyskuun lopulla.
Avomaiden lintu. Yleinen jokivarsiniityillä, joutomailla, peltoaukeiden valtaojien varsilla, laitumilla, avosoilla ja hakkuuaukoissa. Viihtyäkseen vaatii laajan aukean, jolloin useampi pari saattaa pesiä lähekkäin. Ei tavallisesti pesi pienillä metsäpelloilla. Muuttoaikoina kaikenlaisilla avomailla, myös ulkosaaristossa, missä se ei pesi.
Selkärangattomat, kuten kovakuoriaiset, muurahaiset, heinäsirkat, perhoset, toukat ja hämähäkit.
Pesänrakennus alkaa Etelä-Suomessa toukokuun puolivälissä. Takatalven sattuessa pesintä voi viivästyä viikollakin. Naaras munii 4–8, keskimäärin 6, sinivihreätä munaa korsista ja ruohoista valmistettuun pesään, maahan. Pesä on usein ojanpenkassa tai mättään kupeessa, ja lähes aina hyvin piilotettu. Pesinnän loppuvaiheessa sinne johtaa selvä polku. Naaras hautoo munia 12–14 vrk. Poikaset kuoriutuvat vuorokauden sisällä. Molemmat emot ruokkivat poikasia n. 2 viikkoa. Ne lähtevät maastoon lentokyvyttöminä ja emot huolehtivat niistä vielä pari viikkoa. Pesii vain kerran kesässä.
