Keihäsrausku (Dasyatis pastinaca) on keihäsrauskujen heimon rustokala, jota esiintyy Koillis-Atlantilla ja Välimerellä. Lajia tavataan hiekka- ja mutapohjilla ja joskus rantavesissä kivipohjilla.
Noin 60 cm leveäksi kasvavan keihäsrauskun pääasiallista ravintoa ovat pienet pohjaeläimet ja kalat. Se on ovovivipaarinen eli se hautoo poikaset sisällään, missä ne myös kuoriutuvat munista. Tiineysaika on noin neljä kuukautta, ja poikasia syntyy yleensä 4–7. Rausku viettää suurimman osan ajastaan pohjaan hautautuneena ja naamioituneena.
Lähellä keihäsrauskun häntämäisen pyrstön juurta on myrkkypiikki, jolla voi olla pituutta jopa 35 senttiä. Rausku uusii piikin, jossa on teräviä taaksepäin osoittavia väkäsiä, satunnaisesti pudottamalla sen ja kasvattamalla uuden.
Jos rausku onnistuu iskemään ihmistä, iskukohta turpoaa ja kipu voi kestää kuukausia. Keihäsrausku ei ole aggressiivinen, mutta voi iskeä, jos se tuntee olonsa uhatuksi. Rauskun päälle voi astua vahingossa, koska niillä on tapana maata pohjassa osittain hiekkaan hautautuneena.
